Siirry sisältöön

Karjalan tazavaldu

On otettu Мегавики-späi

<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Субъект РФ" >Ven'an Federacien subjektu
Республика КарелияKomentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole. <table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. noprint" style="" > Ulgopuolizet audiotiijostotKomentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole.

Karjalan tazavaldu libo Karjal (ven. Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija) on Ven'an Federacien subjektu. Kuuluu Ven'an Luodehpuolen federuallizeh okrugah da Pohjazeh talovuspiirih. Karjalan tazavallan piälinnannu on Petroskoi.

Karjalan tazavaldu on perustettu vuvvennu 1920 kui Karjalan ruadokommuunu. Sit 25. heinykuudu vuvvennu 1923 rodih Avtonoumine Karjalan sicialistine nevvostotazavaldu Ven'an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah kuulujannu. Talvikuun 5. päivänny vuvvennu 1936 se sai Karjalan avtonoumine sicialistine nevvostotazavaldu -nimen. Kevätkuun 31. päivänny vuvvennu 1940 Nevvostoliiton Ylimäzen nevvoston käskys tazavaldu sai Karjal-Suomelaine socialistine nevvostotazavaldu –nimen da ei ruvennuh enämbiä kuulumah Ven'an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah. Vuvven 1956 heinykuun 16. päiväs se uvvessah kuuluu VFSNT:h. Karjalan tazavallan Ylimäine nevvosto 9. elokuudu vuvvennu 1990 hyväksyi deklaracien valdivollizes iččenäžyös da 13. kylmykuudu vuvvennu 1991 otti käyttöh tazavallan nygözen virrallizen nimen – Karjalan tazavaldu[1].

Karjalan päivänlaskuraja on Ven'an Federacien da Suomen valdivollizen rajan ozannu. Päivännouzupuoles Karjal rajoittuu Arhangelin aloveheh, suves Karjalan tazavallal on raja Leningruadan da Voulogdan alovehenke, pohjazes – Murmanskan alovehenke.

Karjalan tazavallas valdivokielenny on ven'an kieli. Valdivon kannatustu suajah tazavallas karjalan, vepsän da suomen kielet.

Nimen alguperä

Karjal-nimen alguperiä loppussah vie ei sellitetty. Tutkijat ollah sidä mieldy, ku se oli roinnuh ezisuomelazes sanas *karja "karju", kudai oli otettu laihinah ezigermuanielazes kieles: *harjaz, kudai tarkoitti "sodajoukkuo, armiedu" da nimen lopus olii -l on paikannimilöin -la/-lä- -juondeh[2]. Toizen sellityksen mugah Karjalan tazavallan nimi sai roita baltilazes sanas гарья, kudai tarkoitti "mägie" (ven. gora)[3].

Muantiedo

Karjalan tazavaldu on Pohjas-Jevroupas, Ven'an luodehes. Sen randoi koillizes huuhtelou Vienanmeri. Karjalan tazavallan piduhus pohjazespäi suveh on 660 kilometrii, päivänlaskuspäi päivännouzuh – 424 kilometrii[4].

Karjalan muapindu on mättähikäs alango, kudamas päivänlaskupuoles rodieu Päivänlasku-Karjalaine ylängö. Jiätikkö pohjazeh siirdäjes on ylen äijäl muuttanuh Karjalan muapinnan, sih rodih morienuselgii, mägiharjandehii, mättähii, järviallikkoloi. Karjalan tazavallan korgevin kohtu on Nuorunen mägi Louhen piiris Paanajärven kanzallizes puustos– 576,7 metrii[5].

Aigupoujassu

Karjalan tazavaldu kuuluu aigupoujassah, kudamua kanzoinvälizen standartan mugah sanotah Moskovan aigupoujasakse. Kogomuailman koordiniiruitus aijas (UTC) on eruo +3:00[6].

Ilmasto

Karjalan ilmasto on muuttui ilmasto meri- da mannerilmaston välil. Karjalan lähäl ollah Baltiekkumeri, Vienanmeri da Barencevan meri, sendäh ilmu tazvallas on vaihtelii da liijakse kostei, puaksuh vihmuu libo panou lundu. Talvi Karjalas on pitky da viluvin vuvvenaijois. Kezä on lyhyt da lämmin. Toiči kezäkuul Karjalas voi olla halluagi. Räkkipäivii ei ole äijiä, suves net voijah kestiä kaksi-kolme nedälii[7].

Geolougii

Hyödykaivadahizis Karjalas on raudurudua, šungiitua, tituanua, vanuadiedu, molebdenua, rakendusmaterjualois – graniittua, diabuazua, mruamorua, kvarciittua. Kirjoile on pandu 494 hyödykaivandahizien suandukohtua. Niilöis suajah turvehtu, hiekkua da čuuruu, luonnon piälystyskivie, rakenduskivie da toizii.

Vezistöt

Karjal on järvilöin da jogiloin mua. Nelläs vuitti sen alovehtu on vien vallas. Karjalas on läs 60 tuhattu järvie da 27 tuhattu jogie. Luadogan järvi da Oniegujärvi ollah Jevroupan suurimat järvet. Suurimien järvilöin joukkoh kuulutah sežo Piäjärvi, Seesjärvi, Siämärvi (järvi), Topasjärvi, Jyškyjärvi. Karjalan suurimat jovet ollah Vodla (149 kilometrii), Kemi (191 kilometrii), Onda (197 kilometrii) [8].

Eläinmuailmu

Karjalan eläinmuailmu oli kehitynnyh jälles jiäkauttu. Tazavallas on 63 imettäjien lajii, erähät niilöis on pandu Karjalan Ruskieh kniigah, ezimerkikse, Luodagan n'orpu. Karjalan mečis on kondiedu, hirvie, meččypoččii, pohjastu pedrua, ahmoidu, reboidu, änöidyj, hukkua, ilvesty, kuniččua, sagarvuo, majaidu, mägriä[9].

Karjalas on 285 linduloin lajii, niilöis 36 lajii on pandu Karjalan Ruskieh kniigah. Karjalas on čiuččoidu, tijastu, piäsköidy, hanhie, sorzua, kurmoidu, tedriroduhizii linduloi: tedrie, pyydy, meččykanua, meččoidu. Pedolindulois tazavallas on hyybiedy, kotkua, haukkua.

Kiemurdelijois Karjalas suau nähtä vaiku harmua maduo, mustumaduo, vaskiččuu da kaksi lajii šižiliuhkuu. Kezäl Karjalas on äijy tihii, čakkua da puarmua.

Kazvimuailmu

Karjalan kazvimuailmu oli kehitynnyh 10-15 tuhattu vuottu tagaperin. Karjalas enimyölleh on havvumeččiä, pohjazeh päi – pedäjikkölöi, suveh päi – pedäjikkölöi da kuuzikkoloi. Havvupuulois Karjalas kazvau pedäjiä da kuustu, lehtipuulois – koivuu, leppiä, huabua, pajuu. Karjalan mečis da suoloil kazvau äijy marjua: buolua, must'oidu, muur'oidu, garbaluo, juomoidu, meččymadžoidu.

Luonnon suojelu

thumb|270px|Paanajärvi, Kivakka-mägi Karjalan tazavallas on kaksi rauhoitettuu alovehtu: Kivačun da Kostamuksen rauhoitettu aloveh, da Kandalakšan rauhoitetun alovehen Kemi-Ludskoi oza. Nilöis ollah ekolougizet tropat, luonnon muzeit da kehitetäh tiedomatkailuu. Karjalas on nelli kanzallistu puustuo: Vodlajärven kanzalline puusto (oza sit kuuluu Arhangelin alovehele), Paanajärven, Kalevalan da Luadogan kallivosuaret -puustot.

Histourii

thumb|right|250px|Poštublokku, vuozi 2020. Karjalan tazavallan 100-vuozipäivy

VII vs — XI vs. — Korela-heimo (Itämerensuomelazih kanzoih kuului heimo)

XI — XV vs. — Korelan mua (Luadogan luodehrannikon alovehen histourielline nimi. Kuului Novgorodan tazavaldah)

XVI — XVII vs. — Korelan ujezdu (Moskovan tsuarikunnan Novgorodan mualoin Vadjan viijendeksen oza)

1617 — 1721 — Karjalan gercougukundu (Kuului Ruočin kuningaskundah Viiburin alovehennu)

1784 — 1796 — Anuksen paikallisjohtokundu (Ven’an valdukunnan haldivolline yksikkö)

1801 — 1922 — Anuksen gubernii (Ven’an valdukunnan haldivolline yksikkö)

08. kezäkuudu 1920 — 27. heinykuudu 1923 — Karjalan ruadokommuunu (Avtonoumii VFSNT:s/Nevvostoliitos)

25. heinykuudu 1923 — 05. kylmykuudu 1936 — Avtonoumine Karjalan socialistine nevvostotazavaldu (Avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu VFSNT:s)

05. talvikuudu 1936 — 31. kevätkuudu 1940 — Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu (Avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu VFSNT:s)

31. kevätkuudu 1940 — 16. heinykuudu 1956 — Karjal-Suomelaine socialistine nevvostotazavaldu (Nevvostotazavaldu)

16. heinykuudu 1956 — 24. oraskuudu 1991 — Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu (Avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu VFSNT:s)

24. oraskuudu 1991 — 13. kylmykuudu 1991 — Karjalan socialistine nevvostotazavaldu (Tazavaldu VFSNT:s)

13. kylmykuudu 1991 — 12. tuhukuudu 2001 — Karjalan tazavaldu (Tazavaldu VFSNT:s /Ven'al)

Pakkaskuun 12. päiväs vuvven 2001 — Karjalan tazavaldu (Karjal) (Tazavaldu Ven’an Federacies)

Oli sežo tunnustamattomii valdivollizii yksikkölöi tazavallan pohjazes sodaintervencien aigah:

21.07.1919 – 18.05.1920 – Pohjas-karjalaine valdivo;

19.03.1920 – 1922 – Uhtuon tazavaldu.

Rahvas

thumb|500px|Karjalan etnine kartu linnu- da kyläkundien mugah, rahvahanlugu 2002 da 2010 Karjalan tazavallan rahavahan lugumiäry Rosstatan tiedoloin mugah on 527 821 hengie (2023). Linnalastu rahvastu on 80,11% (2022). Karjalas eläy ven'alastu, karjalastu, vepsälästy, valgoven'alastu, suomelastu da muudu kanzua.

Suurembat eländykohtat

Karjalan tazavaldu (Karjalan tazavaldu)
Murmanskan aloveh
Karjalan tazavallan kartu.

Karjalan suves eläy 73 % eläjiä. Vuvven 2010 rahvahanluvun tiedoloin mugah 776 eländykohtas eläjiä ei ole 110:s.

Eländykohtu Nimi kiriillizil kirjaimil, ven’akse Piiri Eläjiä (2010)
Petroskoi Петрозаводск, Petrozavodsk Petroskoi 263 540
Kondupohju Кондопога, Kondopoga Kondupohjan piiri 32 978
Segežu Сегежа, Segeža Segežan piiri 29 660
Kostamus Костомукша, Kostomukša Kostamuksen linnupiiri 28 433
Sordavala Сортавала, Sortavala Sortavalan piiri 19 215
Karhumägi Медвежьегорск, Medvežjegorsk Karhumäin piiri 15 536
Kemi Кемь, Kem Kemin piiri 13 061
Pitkyrandu Питкяранта, Pitkäranta Pitkänrannan piiri 11 484
Belomorsku Беломорск, Belomorsk Belomorskan piiri 11 217
Suojärvi Суоярви, Suojarvi Suojärven piiri 9 763
Puudogu Пудож, Pudož Puudogan piiri 9 698
Anuksenlinnu Олонец, Olonets Anuksen kanzalline piiri 9 060
Vojačču Надвоицы, Nadvoitsy Segežan piiri 8 380
Lahdenpohju Лахденпохья, Lahdenpohja Lahdenpohjan piiri 7 818
Louhi Лоухи, Louhi Louhen piiri 4 778
Pinduši Пиндуши, Pinduši Karhumäin piiri 4 599
Uhtua (Kalevala) Калевала, Kalevala Kalevalan kanzalline piiri 4 529
Priäžy Пряжа, Prjaža Priäžän kanzalline piiri 3 675
Mujejärvi Муезерский, Mujezerski Mujehjärven piiri 3 328
Värtsilä Вяртсиля, Vjartsilja Sortavalan piiri 3 081
Čuuppu Чупа, Tšupa Louhen piiri 2 923
Helylä Хелюля, Heljulja Sortavalan piiri 2 793
Poventsa Повенец, Povenets Karhumäin piiri 2 209
Piäjärvi Пяозёрский, Pjaozerski Louhen piiri 2 099

Kielet

thumb|Vepsän kieldy opastujan petroskoilazen pagin thumb|Petroskoin uuliččoin nimet karjalan da ven'an kielel thumb|300px|Vepsän kielen kirjaimikko, 1930-lugu

Paiči ven'an kieldy Karjalan tazavallas maltetah kanzallizii kielii, karjalazet – karjalan kieldy, vepsäläzet – vepsän kieldy, suomelazet – suomen kieldy. Sulakuun 20. päivy on Karjalan da vepsän kirjukielen päivy. Sinäpiän vuvvennu 1989 oli hyväksytty karjalan da vepsän kielen kirjaimikot latinalazel pohjal. Kanzallizii kielii opastetah päivykodilois, školis, opistolois, korgielois školis. Niilöil piäzöy ilmah kaunis- da tiedokirjalližuttu, lehtie da žurnualua, ollah ruadivo- da TV-uudizet da ohjelmat. Kielien tutkimuskeskuksennu on Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu, Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien laitos.

Uskondo

Vuvvennu 2009 Karjalas on pandu kirjoile 194 uskondoyhtistysty[10]. Uskovazet enimyölleh ollah Hristossah uskojat: pravosluavizet, l'uterilazet da katouliekat.

Karjalan pravosluavizet kuulutah Karjalan mitropoulieh, kuduas on kaksi jeparhiedu: Petroskoin da Karjalan jeparhii, Kostamuksen da Kemin jeparhii.

Karjal on vahnan uskon Pomoralazen kirikön histouriellizennu roindumuannu. Täl aigua vahnan uskon Pomoralazen kirikkö on pandu kirjoile vuvvennu 1997 Povenčas[11]. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Statistical2” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Statistical2” ei ole.

Valdivolline rakendeh

Poliittine rakendeh

Karjalan tazavallan konstitucii on tazavallan peruszakonannu[12]. Sen mugah Karjal on Ven'an Federacieh kuului tazavaldu, kudamas on tazavaldaine halličusmuodo. Karjalan tazavallan valduelimet ruatah Petroskois.

Zakonoinluajinduvaldu

Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmön taloi Petroskois

Karjalan tazavallan zakonoinluajindukerähmö on alalleh toimii ezityselin da ainavo valdivovallan zakonoinluajinduelin[13]. Vuvves 2016 sih kuuluu 36 deputuattua, kudamii vallitah viijekse vuottu tazavallan eläjät segavalličussistieman mugah: 18 deputuattua partieloin luvetteluloin mugah, 18 – yhten ezittäjän valličuskunnis yhtehizen yhtenarvozen da kohtinazen valličuoigevuksen perustehel peitosiänestyksen mugah.

Toimehpaniivaldu

thumb|right|250px|Halličuksen taloi Petroskois Toimehpanii valdu kuuluu[14]:

  • Karjalan tazavallan piämiehele – Karjalan tazavallan korgevin virgu,
  • Karjalan tazavallan halličuksele, kudamua johtau tazavallan piämies – alallizesti toimii korgevin toimehpaniivaldivovallan elin,
  • Toizile toimehpaniivallan elimile.

Karjalan tazavallan piämiesty vallitah viijekse vuottu tazavallan eläjät yhtehizen yhtenarvozen da kohtinazen valličuoigevuksen perustehel peitosiänestyksen mugah. Yksi ristikanzu ei voi olla tazavallan piämiehen virras enämbiä kahtu kerdua peräkkäi. Täl aigua Karjalan tazavallan piämiehenny on Artur Parfenčikov.

Suudovaldu

Karjalan tazavallas suudovaldu kuuluu federualusuddile, Karjalan tazavallan Peruszakonallizele suvvole da Karjalan tazavallan rauhansuddile[15].

Poliittizet partiet

Vuvvennu 2010 Karjalan tazavallas oli Ven'an poliittizien partieloin seiččie ozastuo: Yhtenäine Ven'a -partien, Kommunistoin partien, Ven'an ižänmuansuvaiččijoin partien, Ven'an liberualu-demokruattizen partien, Jabloko-partien da Oigei dielo -partien ozastot.

Haldivollizet yksiköt

Karjalan tazavallan haldivollizet yksiköt

Karjalan tazavaldu on juattu 18 haldivollizeh yksikköh, sit on:

  • 2 linnukundua,
  • 16 piirii, niilöis on 21 linnukundua da 85 kyläkundua.
  • Karjalan tazavallas on 818 eländypaikkua, niilöin joukos:
  • 13 linnua,
  • 11 linnantiippastu pos’olkua,
  • 794 pos'olkua, kyliä da hieruu.

Talovus

Karjalas kehittyy metallurgii, hyödykaivadahizien louhindu, meččy- da puutevolližus, bumuaganvalmistustevolližus, mašinoinrakendamine.

Muatalovus

Karjalas ei olla ylen hyvät luondo- da ilmasto-olot muatalovuon kehittämizeh niškoi. Tazavallas kehitytäh moizet muatalovuon alat kui žiivatankazvatus (enimyölleh maidoh niškoi), torpankazvatus, kalansuandu.

Nähtävykset

Karjal on kuulužu matkailukohtu. Sen kaunis luondo, histourien da arhitektuuran mustomerkit vietäh omah puoleh rahvastu. Kuulužimat matkailukohtat ollah Kižin suari da sie ruadai Valdivolline histourii-arhitektuuran da etnogruafine Kiži-muzei, Valamoin manasteri Valamoin suarel, Karjalan kallivopiirrokset, Ruskeala-mägipuusto, Kivačun koski, Solovetskoi manasteri Vienanmerel. Kižin suarel olii pogostu vahnoin kirikkölöinke da taloloinke da kallivopiirrokset, kudamil igiä on 6 000 vuottu, ollah UNESCON:n kogo muailman perindön vardoittavinnu. Ymbäri vuvven ruadau Dvorčan kylän parandolu, kudai on Ven'an enzimäine kurortu, sen on perustettu vuvvennu 1719 Pedri I käskys.

Pruazniekat

Karjalan tazavallas paiči Ven'an Federacien valdivollizii pruazniekkoi, pietäh omiigi:

8. kezäkuudu on Karjalan tazavallan päivy, kudamua pietäh vuvves 1999 algajen;

30. syvyskuudu on Karjalan vihollizes piäständypäivy, kudamua pietäh vuvves 2009 algajen.

Kačo ližäkse

Huomavukset

  1. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  2. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  3. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Словарь топонимов Карелии. — С. Введение.
  4. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  5. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  6. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  7. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  8. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  9. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  10. ↑ Karjalan tazavaldu. Lyhyöt tiijot
  11. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  12. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  13. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  14. ↑ Karjalan tazavallan toimehpaniivallan rakendeh
  15. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Check for unknown parameters” ei ole.

Linkat

Lähteh - "https://olo.megawiki.ru/w/index.php?title=Karjalan_tazavaldu&oldid=4352"