Siirry sisältöön

Lohijogi

On otettu Мегавики-späi

<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Река" >LohijogiKomentosarjavirhe: Moduulia ”String/split” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.

Lohijogi (ven. Лососи́нка) on jogi Karjalan tazavallas.

Jovensuun korgevus on 35 metrii da jovenladvan korgevus on 186 metrii ylembi meren pindua. Vienkerävöalan pinduala on 302 km².

Sih laskeh oigei sivujogi — Muašjogi.

Yleistiijot

Pedri I:n aigua da enne händy jovel oli ven. Лососинница-nimi.

Sen jovenladvu on Lohijärvi da jovensuu — Oniegujärvi. Jogi matkuau Onieganrannikon piirii da Petroskoidu myö.

XIX vuozisadassah joven ozua jovenladvas Muašjoven yhtymyskohtassah sanottih Lososinskaja-jovekse, joven loppuozua, kuigi tänäpäi, nimitettih Lohijovekse.

29. elokuudu vuvvennu 1703 Lohijoven jovensuus imperuattoran Pedri I:n käskys perustettih Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. (vuvves 1704 — Petrovskoi) oružuzavodu (tykkivalanduzavodu), sit aijasgi laskietah Karjalan tazavallan piälinnan — Petroskoin — historiedu.

XVIII vuozisual Lohijoven rannoil oldih vaskensulatuszavodu, Barallan da Šanninijan fuabrikat. Petroskoin linnan rajas jogi oli salvattu monel plotinal. Elokuus vuvvennu 1800 jovel monii päivii kestänyzien vihmupuadariloin periä nouzi suurivezi, vezi puhkai Petrovskoin zavodan plotinan, ozittain zavodan huonukset da jätti linnas oman ičen jälgeh ylen suuren ojandehen, kudai sai Jamka-nimen[1][2].

Vuvvennu 1858 Lohijoven jovensuus nostettih 19-metrihine majakku, endizen vahnanaigazen da riičityn sijah, kudai oli Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. puupristanil. Majakku nimitettih Konstantinovskoikse Petroskoile vuvvennu 1844 käynyön Suuren kniäzin Konstantin Nikolajevičan nimen mugah. Majakku seizoi XX vuozisuan puolivälissäh[3].

XIX vuozisual Lohijoven hurual rannal oli arhijerein kezäkoin Drevl’anskoi sadu — linnan eläjien lebävöpaikku. Sen rinnal ruadoi jauhonduvezimelliččy, kuduan omisti generualu-leitenantu R. A. Armstrong, vuvves 1875 — muanomistai Koritov. Vuvvennu 1886 Lohijovel kauppumies A. J. Pimenov srojitutti plotinan melliččäh niškoi[4]. Vuvvennu 1889 jovensuun lähäle rodih kauppumiehen M. N. Pikinan puunhuavustuszavodu da melliččy[5].

Lohijoven vezii käytettih Aleksandrovskoin (vuvvves 1918 — Oniegan) zavodan tuotandoprocessah. Vuvvennu 1902 konehpajan lähäle azetettih sadaviizikymmendy hevosvoimua tuottai turbiinu, kuduan sai ruadamah Lohijoven vien paine. Vuozinnu 1950 zavodal nostettih veziallikko rakendettuloin buksiiroin koitteluksih. Lopullizesti zavodan alovehtu myö virdai Lohijoven uomu täytettih mualoil vuvvennu 1961 zavodan traktoroin tuotehvirran työnnyttämizen periä[6].

Ligakuus vuvvennu 1910 Lohijoven jovensuus Mark Pimenovan sillan lähäl piästettih käyttöh linnan enzimäine vezivoimalu, kudaman kahten veziagreguatan kogonaine tevokkahus oli 240 kilovattua, voimanlähtehenny oli 8-metrihizes nostetus plotinas langijan vien energii[7]. Nostanduruadoloi piettih Ven'an valdulkunnan Rahavaroin ministerstvan velgah annettuloih denguvaroih (20 tuhattu rubl’ua 20 vuvvekse 5 % vuvves)[8].

270x270px|thumb|left|Vezivoimalu da plotin 7. kezäkuudu vuvvennu 1915 Ven’an Imperuattoran vezipellastusyhtistyksen Anuksen piirikunnan hallindo avai Lohijovel plotinalluo olijal yhteiskunnallizel lammikol maksullizen kezoirannan. Kezoinkylbijän lipun hindu aiguzile oli 5 da školanigäzile lapsile 3 kopeikkua[9]. Vuozinnu 1930 Karjalan ammattiliittonevvoston liikundukul’tuurutoimisto pidi Nevvostosillalluo kezoipaikan eriže miehien da naizien ozastoloinke, sie oldih 3 metrii korgei hyppytelineh da venehstansii[10]. Nygözel aijal Lohijoven alandehes on yksi linnan ei-virrallizis kezoirannois.

Joven hurual rannal Petroskoin keskučas ollah linnan stadionat — "Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole." da "Spartakku".

Huomavukset

  1. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  2. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Сады и парки в истории Петрозаводска. — Петрозаводск: ПетроПресс, 2003. — 160 с.
  3. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  4. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  5. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  6. ↑ От Петровского до Онежского. За годом год / Под редакцией Тетерина Л. М.. — Петрозаводск, 2004.
  7. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  8. ↑ История Петрозаводска: власть и горожане. — Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2008. — 375 с. ISBN 978-5-9274-0328-8
  9. ↑ Олонецкие губернские ведомости. 1915. 9 июня.
  10. ↑ Необитаемый остров на реке Лососинке // Красная Карелия. — 1936. — 6 августа.

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Check for unknown parameters” ei ole.

Linkat

  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Navbox” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Navbox” ei ole.

Lähteh - "https://olo.megawiki.ru/w/index.php?title=Lohijogi&oldid=5710"