Nuožarven silmykaivo

Nuožarven silmykaivo
Nuožarven silmykaivo
	Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.
Kuvailu
Sijoitundu
	Komentosarjavirhe: Moduulia ”wikidataCoords” ei ole.
	Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.

Tarkastettu kirjutus

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Категории качественных” ei ole.

Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”GeoInfobox” ei ole.

Nuožarven silmykaivo on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin silmykaivo, gidrolougine luonnon mustomerki alovehellizen merkičyksenke^[1], hyväluaduzen juodavan vien kaikis suurin da pyzyi lähteh Karjalas.

Yleistiijot

Nuožarven silmykaivo on sijoitunnuh 400 metrin piäs päivännouzupuoleh Nuožarvespäi, lähäl avtodorogua Priäžy — Nuožarvi, Korzan sellän tyves. Sit rodieu Melliččyoja, kudai laskehes Nuožarven järveh.^[2]

Melliččyojansuus XX vuozisuan puolivälissäh oli vezimelliččy vil'l'an jauhondah niškoi.

Silmykaivo on nouzii, debitanke eri aijoinnu 55—70 l/s. Muanalazet viet ollah suolattomat, tullah painienke pinnale pohjuvezimuvvostumis kolmel grifonal. Mineralizacien miäry on 90 mg/l.^[2]

Silmykaivon vezi on gidrokarbonuattine, kal'ciimagniene ravvanke miärässäh 4 mg/k, kudai azettuu keldumuzavannu šakšunnu pohjas. Vezi on vilu, sen lämbötila on läs 5℃.^[2]

Eriže suojeltavu luonnonaloveh

Eriže suojeltavu luonnonaloveh "Gidrolougine luonnon mustomerki "Nuožarven silmykaivo" on perustettu 20. heinykuudu vuvvennu 1984 ainavoluaduzen muanalazen vezilähtehen säilyttämizekse. Sen pinduala tarkendettuloin tiedoloin mugah on 35,1 gektuarua^[2]. Pohjazes se menöy Priäžy — Nuožarvi -juamua myöte, päivännouzus — Korzan päivännouzusellän tyves, suves — tegosilmykaivonke olijan louhimon rajan myödäh, päivänlaskus — Nuožarven kyläh menijiä kivettömiä muadorogua myöte da Nuožarven da mečän rajua myöte.

Kačo ližäkse

Oniegan silmykaivo

Huomavukset

↑ Постановление Совета Министров Карельской АССР от 20 июля 1984 года № 276 «О создании государственных заказников и памятников природы местного значения на территории Карельской АССР»
↑ ^2,0 ^2,1 ^2,2 ^2,3 Особо охраняемые природные территории Республики Карелия (ven.). — Петрозаводск, 2017. — 432 с. — 1 300 экз. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Check for unknown parameters” ei ole.

Linkat