Lazarin ylähnouzemizen kirikkö
<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Культовое сооружение" >Pravosluavine kirikköKomentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
| 45px|link=|Герб России |
Ven'an Federacien kanzoin |
Lazarin ylähnouzemizen kirikkö (ven. Церковь Воскрешения Лазаря) on pravosluavine kirikkö Kižin suarel Karjalan tazavallas. On Kiži-muzei-zapodevniekan Oniegantagavozen ven’alazet -ozastos. Yhtes Borodava-kyläs olijan Rizan kirikönke on Ven'an vahnimii säilynyzii puukirikkölöi. Kuuluu Spuasan da Kižin kirikkömualoih.
Histourii
Tarinan mugah kirikön nosti Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. alguhpanii prepodobnoi Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. XIV vuozisuan toizel puoliškol[1]. Prepodobnoi Lazari kuoli 104-vuodizennu vuvvennu 1391, händy pandih muah kirikön altarin luo. Vuvvennu 1811 hänen kalmale azuttih časounu[2]. Tiedotutkimuksien mugah kirikkö on XIV—XVI vuozisualoin aigaine. Toizen versien mugah XIV vuozisual nostettih piä- da altarihuonukset, a karkassuseinät liitettih XVI vuozisual[1]. Kižin-muzei-zapodevniekan verkosivustol nostanduaijannu mainitah XV vuozisadua[3].
Aijan mendyy Muuroman manasteris nostettih Uspen'n'an kirikkö da Ioannan kirikkö, a Lazarin ylähnouzemizen kirikkö jäi kalmužimale. XV vuozisuan puolivälis mainitah, ku igumen Afanasii, prepodobnoin Lazarin ruavon jatkai, "ei ole pandu muah ylähnouzemizen kirikön luo, a manasteris"[2].
Kirikös mainitah Jurii Saburovan vuvven 1496, Andrei Pleščejevan vuvven 1583, kniäzi Iivan Dolgorukoin da podjačnoin Posnikan Rakovan vuvven 1628 verokniigois. Jälgimäzekse mainitus verokniigas on kirjutettu, ku kirikkö on kletinluaduine da enzikerdua sie kuvatah sen syväinpuoldu: "Kirikös on obrazua: Lazarin ylähnouzemizen obrazu mualoil; Odigitrija Jumaldoman obrazu mualal; Dejisus da tsuarinveriät da senčoi da paččahat mualal; da altaris valduistumen tagan on Odigitrija Jumaldoman obrazu, a toizes puoles on Pyhän Čuvvonluadijan Miikulan obrazu mualal; kannettavu ristu mualal; inditja da pokrovu"[2].
Vuvvennu 1788 manasteri loppi ruavon, ku sen huonukset oldih lahonnuot, a kirikkölöi piettih prihodan kirikkölöinny. Vuvvennu 1867 manasteri elävytettih Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. alguhpanos. Vuvvennu 1875 Lazarin ylähnouzemizen kirikös ymbäri luajittih aidu. Vuozinnu 1870 arhitektoru L. V. Dal' miäräi kirikön da luadi sen pohjukuavat. Vuozinnu 1880 kirikkö pandih časounu-futl’arah, muutettih ikonostuassu, riičittih pritvoru. Vuvvennu 1918 Nevvostoliiton vallasolijat salvattih manasteri, a sen omažus kiškottih[2].
Vuvvennu 1954 O. V. Opolovnikov valmisti kirikön restauraciimakietan. Vuvvennu 1959 se riičittih da viettih Kiži-muzei-zapovedniekkah. Pitkyaigazes futl’aras olendas se rubei homehtumah. Hapannuot parret vaihtettih, a pritvoru luajittih L. V. Dal’an pohjukuavoin mugah[2].
Säilytysruavot
| Год | Luajitut ruavot[4] |
|---|---|
| 1960 | On tuodu Kižin suarele. |
| 1961 | On elävytetty da vaihtettu pahat ozat. |
| 1975 | Himkonservacii |
| 2005—2006 | Alustoin restrauracii, salvoksen oijendamine, levon, kirkköpiälöin ristoinneh restauracii, huabulastuzien valmistamine da azettamine barabuanale, barabuanan huabulastuzil piälystämine; jyryssuojelun elävyttämine; pritvoran veriän lukun valmistamine da azettamine säilynyzien jälgilöin da anualogoin mugah. |
| 2016 | Krinčoin kohendamine |
Arhitektuuru
Kirikköh kuuluu kolme erisuurustu klettiozua. Se on nostettu pedäjäs da huavas. Seinät on salvettu[3]. Kirikön piduhus on 8,8 metrii; senčoin levevys on 3,6 metrii, keskikletin levevys on 3 metrii, altarin — 2,25 metrii; senčoin korgevus on 4,2 metrii, keskikletin — 5,4 metrii, altarin — 4,1 metrii; korgevus yhtes ristanke on 7,1 metrii[2]. Kirikön piähuonus on salvettu pedäiparzilois, kudamat ollah diametras 18—22 santimetrua[1].
Huomavukset
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
- ↑ 3,0 3,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
- ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
Komentosarjavirhe: Moduulia ”Check for unknown parameters” ei ole.