Siirry sisältöön

Francisku (Riiman Pappi)

On otettu Мегавики-späi

Komentosarjavirhe: Moduulia ”hatnote” ei ole.<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Иерарх" >Pyhä Riiman PappiFranciskKomentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole.

Francisku (lat. Franciscus, itual. Francesco), valličendua enne — Horhe Mario Bergoljo (isp Jorge Mario Bergoglio; Komentosarjavirhe: Moduulia ”Separated entries” ei ole.) on 266.[1] Riiman Pappi. Händy vallittih 13. kevätkuudu vuvvennu 2013. Histouries enzimäine pappi Uvves Muailmaspäi da enzimäine enämbi migu 1200 vuvven aijas pappi ei Jevroupaspäi (jälles siirielästy Grigourii III, kudai oli halliččemas vuvves 731 vuodessah 741)[2]. Enzimäine pappi-ijezujittu. Enzimäine pappi-monuahu Grigourii XVI:n aijas (1831—1846)[3].

Kuoli 21. sulakuudu vuvvennu 2025[4].

Eloskerdu

Horhe Mario Bergoljo seizou toizes riävys, nelläs hurualpäi, vuozi 1948

Horhe Mario Bergoljo oli roinnuhes Buenos-Airesas 17. talvikuudu vuvvennu 1936 itualielazen emigrantan, raududorogan ruadajan Mario Džuzeppe Bergoljon da hänen akan Redžina Marija Sivorin pereheh.

Oli nuorembannu viijes lapses[5]. Sai hiimiekku-tehnoulogan diploman.

Opastui Vilja-Devoton seminuaries Buenos-Airesas.

11. kevätkuudu vuvvennu 1958 liityi ijezujiton ordenah[6]. Sit jatkoi opastundan Pyhän Iosifan kolledžas Buenos-Airesas, kus sai filosoufien licenciatan oppiarvon.

Opasti kirjalližuttu, filosoufiedu da teolougiedu kolmes katoulizes kolledžas Buenos-Airesas. Ispuanien kielen ližäkse ylen hyvin pagizi itualien da nemsoin kielel.

Riiman Pappi Francisku saneli, ku äijiä enne sidä, kui hänel rodih kygy kiännyttiä rahvahii kirikköh, ruadoi Argentiinan yökluubas pordahil iäreajajannu, kabrastajannu da laborantannu[7].

Ijezujittu

13. talvikuudu vuvvennu 1969 Bergoljo rodih papikse. Händy pandih Argentiinan piälinnan San-Megel’an kolledžan teolougizen tiedokunnan professorakse. Vuozinnu 1970 häi oli erilazis virrois Argentiinan ijezujittuordenas.

Ijezujittuordenan johtokundu mieldyi Horhe Marion ielolijan taboih da vuvvennu 1980 häi rodih rektorakse Pyhän Iosifan seminuaries, kudaman häi opastui. Oli sit virras vuodessah 1986. Sit Germuanies puolisti douhtorin väitösruavon da tuli kodimuale syväinavuamisruadoloih da Kordovan arhiepiskopien hengellizekse johtajakse.

Episkoppu

Kardinualu Horhe Mario Bergoljo vastavuksen aigah Argentiinan piämiehen Kristina Fernandes de Kiršneranke, vuozi 2010

20. oraskuudu vuvvennu 1992 Bergoljuo pandih Buenos-Airesan abuepiskopakse Aukan titul’uaruepiskopan arvonimenke. Händy pyhitti episkopakse kafedrualukirikös 27. kezäkuudu vuvvennu 1992 Buenos-Airesan arhiepiskoppu kardinualu Antonio Kvarrasino. Konzu rodih tietois, ku kardinualu Kvarrasino terväh loppou omat virguruavot, Bergoljuo 3. kezäkuudu vuvvennu 1997 pandih Buenos-Airesan arhiepiskopan koadjutantakse (episkopakse oigevuksenke perie jeparhii).

Jälles kardinualu Kvarrasinon kuolendua 28. tuhukuudu vuvvennu 1998 Bergoljo rodih Buenos-Airesan uvvekse arhiepiskopakse. 6. kylmykuudu vuvvennu 1998 händy pandih päivännouzun obr’adan katouliekkoin ordinuariekse Argentiinas, heil ei olluh omua ijerarhua (sit luvus on ven’alazien katouliekkoin missii)[8][9][10]).

Kardinualu

Kardinualu H. M. Bergoljon gerbu

21. tuhukuudu vuvvennu 2001 Riiman Pappi Ioann Puavil II pani Bergoljon kardinualakse Vatikanan konsistouries. Häi sai San-Roberto-Bellarminon kirikön arvonimen.

Kardinualannu Bergoljuo kerras pandih monih haldivollizih virgoih Riiman kuries. Häi oli Papiston azieloin kongregacieh, Jumalansluužboin da peittožusdisciplinoin kongregacieh, Omistetut elaijan instituuttoin da apostoluelaijan kongregacieh kuulujannu. Bergoljo sežo rodih Latinan Amierikan komissien da Perehen azieloin Papin nevvoston ozanottajakse.

Kardinualu Bergoljo oli ujo, konservatiivine da sociualuoigienmugažuon azieh palai. Eli prostoih luaduh, mi vaikutti hänen kuulužuoh. Eli pienes fatieras, kudai niyhty ei koskenuhes arhiepiskopan dvorčah, kieldävyi persounallizes limuzinas šouferinke yhteiskunnallizien ajonevvoloin hyväkse da erähien tiedoloin mugah iče varusti syömisty.

15. sulakuudu vuvvennu 2005 ristikanzan oigevuksien advokuattu pani liikkehele kriminualuviärityksen Bergoljuo vastah, viäritti händy peittosobimukses sodahuntanke, kudai varrasti vuvvennu 1976 kaksi ijezujitan pappii[11]. 17. kevätkuudu vuvvennu 2013 tädä dieluo kaččoi Argentiinan sud’d’u German Kastelli da sanoi, ku "Ilmoitus sit, ku Horhe Bergoljo "andoi" nämmii pappiloi on tävvelline valeh. Myö kai sellitimmö, kuundelimmo nečen versien, kačoimmo tozišeikkoi da piätimmö, ku hänen toimet nennis tapahtuksis ei olla juriidizennu ozanotandannu sih. Ku se olis toizin, myö ilmoittazimmo sit"[12][13][14].

Papabilit

Episkoppu Bergoljo,
vuozi 2008

Jälles Ioann Puavil II:n kuolendua Bergoljuo kučuttih Vatikanah ottamah ozua Vuvven 2005 konkluavah kardinualu-valliččijannu. Hos Bergoljuo kačottihgi papabilinnu, Konkluavu yhtelläh valličči uvvekse Papikse kardinualu Jozef Ratcingeran. Ga Kokluavan ozanottajan nimettömän kardinualan päivykirju, kudai jullattih syvyskuul vuvvennu 2005[15] da kudaman kirjuttai ei ole tovestettu, ozuttau, ku Bergoljo oli Ratcingeran piälimäzenny kilbuniekannu Konkluavas.

Tämän dokumentan mugah Bergoljo sai 40 iändy kolmandes vallittavakse menemizes, ga iäneständän nelländes ozas, kudai oli lopulline, hänen tuloksennu oli 26 iändy.

Vuvven 2005 Episkopoin sinodan aigah Bergoljo vallittih Postsinodan nevvoston ozanottajakse. 8. kylmykuudu vuvvennu 2005 häi roidh kolmekse vuottu (2005—2008) Argentiinan Episkopan konferensien piälikökse.

Vuvven 2013 konkluavas, kudai kučuttih Benedikt XVI iäre lähtiettyy, sežo kuului papabililoin joukkoh (monien toizien tavoittelijoin joukos)[16] da sil kerdua ei olluh vallittu.

Riiman Papikse valličendu

Bergoljo vallittih Riiman Papikse 13. kevätkuudu vuvvennu 2013. Häi otti ičelleh nimen Francisku (lat. Franciscus) Pyhä Francisku Assuzskoin kunnivokse[17].

Tädä nimie käytettih enzikerdua Riiman papin nimilöis da Francisku piätti olla ottamattah noumerua I. Hänen nimeh liitetäh se noumeru, konzu tuliel aigua rodiu pappi Francisku II. Francisku rodih enzimäzekse papikse Ijezujitoin ordenaspäi da sežo enzimäzekse papikse Uvves Muailmaspäi.

Francisku Ven’an piämiehen
Vladimir Putinanke, 10. kezäkuudu vuvvennu 2015

Francisku Papin intronizacii piettih 19. kevätkuudu vuvvennu 2013.

Pontifikuattu

Francisku ei ruvennuh luadimah käyttäjäntunnustu sociualuverkolois kardinualoin huolestundan periä sit, ku rubieu suamah ylen äijän sanal satattajii kirjazii. Ga 21. pakkaskuudu vuvvennu 2019 Riiman pappi Francisku ilmoitti erillizen malittuverkosivuston rattahile panendas "Näppiä da pane malittuu" (Click to pray) da senjyttyzis mobiilisovituksis. Pontifiekku iče planšiettu käis ezitti alguhpanon perindöllizen pyhänpiän propovedin aigah[18].

19. elokuudu vuvvennu 2014 Francisku Pappi sanoi žurnalistoile, ku häi kui hänen ielolii voi kieldyvyö virras pahan tervehyön periä.

Syvyskuul vuvvennu 2015 Gavanas pontifiekku kävyi 89-vuodizen Fedel’ Kastron rezidencieh, kudai oman eloksen jälgivuozinnu harvah oletteli rahvahien keskes[19].

Vuvvennu 2015 hänen johtol piettih uvvistus, kudai kebjendi processua kirjoihmenendän olemattomakse sanondas. 8. sulakuudu vuvvennu 2016 jullattih Franciskan apostolukehoitus Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. (karj. Suvaičuksen ilo), kudai oli omsitettu perehen kyzymyksile da sen sijale nygymuailmas[20][21].

Uskaldettuloin hallindolizien uvvistuksien da korrupcienvastustuksen borčan hantuzis ligakuun allus vuvvennu 2013 Uskondollizien azieloin instituuttu (Vatikanan banku) julgai enimäzen vuoziselvityksen kogo histourien aigah. Talvikuul vuvvennu 2015 Francisku enzikerdua pani rattahile ulgopuolizen auditan Vatikanan konsolidiiruitun rahavaroinselvityksen (sih ruadoh vallittih audittulaitos PricewaterhouseCoopers).

12. tuhukuudu vuvvennu 2016 Gavanas Francisku vastavui Moskovan da Kogo Ven’an patriarhan Kirillanke. Tämäntazoine vastavus rodih enzimäine Ven’an pravosluavizen da Katoulizen kirikön histourien aigah.

Francisku sežo oli vastah surmukuaznii elokuul vuvvennu 2018. Hänen mieli oli vaikuttavu: Njy Jorkan ozavaldivon gubernuattoru (nelländekse suurin ozavaldivo Amierikan Yhtysvallois eläjien luvun puoles) Endrju Kuomo yhtyi Papin mieleh da sil kuul uskaldi ezittiä zakonuprojektan surmukuaznin ozavaldivos iäreottamizes[22].

Francisku enne aigua ilmendi Komentosarjavirhe: Moduulia ”Не переведено” ei ole. pontifikuatan dokumentoi, kudai ruadoi II Muailman voinan aigah[23][24].

Kevätkuul vuvvennu 2022 vastavuksennu sodatoimiloih Ukrainal Francisku kävyi Ven’an posol’stvah Pyhän Valduistumen tyves, se sanottih "ennekuulumattomakse askelekse"[25]. Francisku soitti Ukrainan piämiehele Zelenskoile, sanoi "omas žiälöičendäs" da ilmoitti, ku Vatikanu oppiu löydiä "tilat nevvotteluloih nähte"[26]. "Pyhä Valduistuin on valmehennu luadimah kaikkie ruahan kannattamizekse", sanoi Pappi[27], ilmoitti, ku kevätkuun allus työndäy kaksi kardinualua abuloinke Ukrainah[28].

Heinykuul vuvvennu 2022 apostolukäyndän jälles Kanuadah Francisku ilmoitti: "Tämä matku oli koittelemizennu rouno… se on tottu, moizes kunnos matkustua ei sua", da kehoitti iärelähtendän pahan tervehyön periä. Löytyn artrozan periä Riiman Pappi liikui kreslu-kal’askas[29].

14. tuhukuudu vuvvennu 2025 händy pandih Riiman Džmellin bol’niččah respiratourutartuman periä. 6. kevätkuudu vuvvennu Vatikanan lehtistö ilmoitti, ku pantifiekan tervehys on pyzyi[30].

Pappi Francisku enzikerdua jälles bolniččah puutundua tuli Riiman Džmellin bol’ničan galdarile enne ku suau lähtie bol’ničaspäi iäre, kus häi oli tuhukuun 14. päiväs algajen. Häi tervehti tulluzii, sanoi omat blahosloven’n’usanat da ozutti "peigoin yläh" läs kolmeletuhandele hengele, kudamat kerävyttih lagevole alahan. Sit lähti bazilikah Santa-Marija-Mandžore, kus vastavui kardinualan Rolandas Makrickasanke, Papin bazilikan koadjutandu-arhiepiskopanke, andoi hänele kukkii, ku suas panna Marija Salus Populi Romanin obrazen edeh hänen huolenpidämizes da suojelukses[31].

Mielet morali- da sociualukyzymyksis

Francisku, 2013
Francisku mesan aigua, 2014

Evol’ucien teourii

29. ligakuudu vuvvennu 2014 Pontifikuatan tiedoakadiemies paginua pidäjes Riiman Pappi Francisku ilmoitti: "Konzu myö luvemmo Vahnan Sanan enzimästy kniigua, myö voimmo kuvitella ičele Jumalua tiedoiniekannu, kudai luadi muailman tiedovoitun keppizen vuoh da voi luadie hos min. Ga se ei ole tozi".

Piästämizen teolougii

Bergoljo oli nerokas jumalansanankandai, kudai loittoni piästämizen teolougies vie oman ruavon allus. Ammattimiehet arvatah, ku häi oli lähembä konservatiivistu muallistu liikehty Comunione e Liberazione.

Abortat da evtanazii

Kardinualu Bergoljo kehoitti omii papistuo da mierolazii vastustua abortoi da evtanaziedu[32].

Homosugupuoližus

Allus algajen lujah vastusteli yksisugupuolizii kirjoihmenendöi, kudamii otti käyttöh zakonoin avul vuvvennu 2010 Argentiinan halličus.

Kezäkuul vuvvennu 2016 Francisku Pappi ilmoitti: "Riimu-katouline kiriköl da prostoloil Hristossahuskojil pidäy kyzyö prosken’n’ua homorahvahil endizes kosketukses heidy kohtah". Hänen mieles homorahvahii pidäy kunnivoija da heidy ei pie vuardua[33][34].

18. talvikuudu vuvvennu 2023 Francisku Pappi hyväksyi deklaracien doktrinukyzymyksis nimel Fiducia Supplicans[35], которая разрешает католическим священникам благословлять пары, "не соответствующие нормам", в том числе однополые[36].

Sociualine taza-arvožus

Hos Bergoljo jälletysti sanelou žiälöiččemizes köyhien kohtah, erähil tarkalijoil oli pahua mieldy sit, ku häi ei kiinittä suurdu huomavuo sociualizeh taza-arvožuoh. Häi ei sano omua tarkua mieldy poliittizes ekonoumies, Bergoljo kaččou parembakse hengelližyön da pyhäžyön tärgevytty, duumaiččou, ku se luonnollizeh tabah rubieu suattamah köyhien kovah ziälöiččemizeh. Yhtelläh häi kannatti sociualuprogrammoi da kaikkien aigah ilmoitti omii ebäilyksii vällän markinpoliitiekan oigienmugažuos.

Kylmykuul vuvvennu 2014 Pappi Francisku andoi luvan azettua Vatikanan keskukseh Pyhän Pedrin lagevol kolme ilmastu valattikabinua koittomih niškoi. Hänen alguhpanos valattikabinoi koittomih niškoi azetetah sit kirikköprihodois kogo Riimas[37].

Kirjoihmenemättäh suavut lapset

Kritikuičči pappiloi, kuduat kieldävyttih kirjoihmenemättäh suannuzien lapsien ristindiä, kardinualu Bergoljo lujoitti, ku kirjoihmenemättömät muamat ruattih oigieh, ku annettih elaijan lapsele, ei luajittu abortua, da Kiriköle ei pie vieravuo heis[38][39].

Mieli Ven’ua kohtah

Paiči ainavoluadustu vastavustu Moskovan da kogo Ven’an patriarhan Kirillanke Francisku ilmoitti, ku hänen mieles on suuri merkičys Riimu-katoulizen da Ven’an pravosluavizen kirikön välilöin kehittämizel[40].

Francisku Filippinoile käyndän aigua
2015
Kartas ozutetah nenne muat, kudamih kävyi Francisku Riiman Papinnu
Vuvvennu 2016 ligakuun 2. päivänny Franciskan käyndäle Bakuh omistettu Azerbaidžuanan poštumarku
Franciskan papin käyndy Azerbaidžuanah

Enciklikat

  • Evangelii gaudium (2013) — Jevangelien propovedis nygyaiagazes muailmas
  • Lumen Fidei (2013) — uskos (yhtes Papinke Benediktu XVI)
  • Laudato si’ (2015) — ekolougien da ymbäristön suojelemizen ongelmis
  • Fratelli tutti (Kaikin vellekset) (2020) — yhtehizes velližyös da sociualuystävyös

Palkindot

Forbes-žurnualan jullattavas muailman vaikuttavimien ristikanzoin luvettelus vuvvennu 2018 Francisku oli kuvvendel sijal, ga enne vuozinnu 2014 da 2015 oli nelländel sijal[41].

  • Kanzallizen Kondor Andan kunnivomerkin čiepin kavalieru (Boliivii, 8. heinykuudu vuvvennu 2015)[42]
  • Lujis Espinal’ Kampsan ižän arvoruadoloin kunnivomerki (Boliivii, 8. heinykuudu vuvvennu 2015)[43]
  • Kanzoinväline Karl Suuren nimine palkindo (Germuanii, 2016)
  • Muhahtuksen kunnivomerki (Pol'šu, 26. sulakuudu vuvvennu 2016)[44].

Persounalline elos

  • Opastui samas školas kuulužan jalgumiäččyhkižuajan Al’fredo Di Stefanonke[45] (1926—2014).
  • Oli Argentiinan Buenos-Airesan San-Lorenso-jalgumiäččyhkižuajien joukon kannattajannu[5][46]. Vuvvennu 2008 rodih joukon kannattajien kluuban virrallizekse ozanottajakse, kluubu sai nimen Pyhän Lavrentien kunnivokse, se perustettih vuvvennu 1908 papin Lorenso Massan kannatuksel.
  • Kieldävyi televiizoran kačondas, sikse andoi uskalduksen Pyhän Karmel’-neiččyöle vuvvennu 1990[47].

Dokumentufil’mat

  • 2017 — ven. Франциск, папа бедных, Ватикан богатых / François, pape des pauvres, Vatican des riches (ohjuaju Entoni Forestje / Anthony Forestier) — Portrietat-sarjaspäi/ Grands portraits"
  • 2018 — ven. Папа Франциск. Человек слова / Pope Francis: A Man of His Word (ohjuaju Vim Vinders)
  • 2021 — Frančesko (ohjuaju Jevgenii Afinejevskii)

Taidofil’mat

  • ven. «Два Папы» (2019) — ohjuajan Fernandu Meirellišan fil'mu.

Surmu

Riiman Pappi Francisku kuoli 21. sulakuudu vuvvennu 2025 vuvven 88 ijäs omas rezidencies Vatikanas. Päivy enne kuolendua pontifiekku tuli uskovazilluo Äijänpäivän periä, häi sanoi omat sanat Pyhän Pedrin baziliekan galdaril Vatikanas[4]. Sežo 20. sulakuudu Riiman Pappi Francisku vastavui Amierikan Yhtysvaldoin varapiämiehen Džei Di Vensanke hyvittelylöin vaihtamizekse Äijänpäivän nimeh[48].

Pappi Franciskan kuolendan jällel 21. sulakuudu vuvvennu 2025 kerättih Vuvven 2025 konkluavu.

Huomavukset

  1. ↑ Francis
  2. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  3. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  4. ↑ 4,0 4,1 Умер папа римский, РБК. Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  5. ↑ 5,0 5,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  6. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  7. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  8. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  9. ↑ [1] Arhiivukoupii 2 kylmykuudu 2019 Wayback MachineКолупаев В. Е. АРГЕНТИНА: Южная Америка // Католические общины византийского обряда и русская диаспора
  10. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  11. ↑ Argentine Cardinal Named in Kidnap Lawsuit (angl.), Los Angeles Times (2005-04-17). Arhiviiruittu 3 sulakuudu 2019 . Kačondan päivymiäry: 9. sulakuudu 2019.
  12. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  13. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  14. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  15. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  16. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  17. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  18. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  19. ↑ Папа Римский Франциск во время визита на Кубу встретился с Фиделем Кастро Arhiivukoupii 25 syvyskuudu 2015 Wayback Machine // Первый канал. 21 сентября 2015
  20. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  21. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  22. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  23. ↑ Пушкарская Е. "Церковь не боится истории" // Огонек. — 2020. — № 10 (5602). — С. 22.
  24. ↑ Пушкарская Е. "Церковь не боится истории" // Огонек. — 2020. — № 10 (5602). — С. 22 — 23.
  25. ↑ Pullella, Philip. Departing from protocol, pope goes to Russian embassy over Ukraine, Reuters (2022-02-25). Arhiviiruittu 28 tuhukuudu 2022 . Kačondan päivymiäry: 13. sulakuudu 2022.
  26. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  27. ↑ Pullella, Philip. Pope Francis says 'rivers of blood' flowing in Ukraine war, Reuters (2022-03-06). Arhiviiruittu 12 sulakuudu 2022 . Kačondan päivymiäry: 13. sulakuudu 2022.
  28. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  29. ↑ СМИ: папа римский допустил возможность отречения из-за проблем со здоровьем, Радио Sputnik (2022-07-30). Arhiviiruittu 30 heinykuudu 2022 . Kačondan päivymiäry: 30. heinykuudu 2022.
  30. ↑ В Ватикане сообщили об улучшении состояния папы римского, РБК (2025-03-08). Kačondan päivymiäry: 9. kevätkuudu 2025.
  31. ↑ Pope Francis makes first public greeting and blessing from hospital - Vatican News (2025-03-23). Kačondan päivymiäry: 23. kevätkuudu 2025.
  32. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  33. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  34. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  35. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  36. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  37. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  38. ↑ Fox News. Francis is first pope from the Americas. Arhiviiruittu 21 oraskuudu 2013 . Kačondan päivymiäry: 8. kezäkuudu 2013.
  39. ↑ ABC News. Francis Becomes First Latin American Pope. Arhiviiruittu 16 kevätkuudu 2013 . Kačondan päivymiäry: 8. kezäkuudu 2013.
  40. ↑ Папа Римский высказал свое доверие к России и ее народу (ven.), Российская газета (2017-05-12). Arhiviiruittu 25 ligakuudu 2017 . Kačondan päivymiäry: 24. ligakuudu 2017.
  41. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  42. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  43. ↑ https://web.archive.org/web/20150709162549/http://www.presidencia.gob.bo/fuente/noticia.php?cod=3363#contenido
  44. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  45. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  46. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  47. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  48. ↑ Вэнс и папа римский Франциск провели частную встречу, Interfax.ru (2025-04-20). Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Check for unknown parameters” ei ole.

Linkat

Komentosarjavirhe: Moduulia ”External links” ei ole.

Lähteh - "https://olo.megawiki.ru/w/index.php?title=Francisku_(Riiman_Pappi)&oldid=3802"