Siirry sisältöön

Vladimir Putin

On otettu Мегавики-späi

<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Государственный деятель" >Vladimir Vladimirovič PutinKomentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”CategoryForProfession” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata/category” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Autosorting” ei ole.

Vladimir Vladimirovič Putin (Komentosarjavirhe: Moduulia ”Separated entries” ei ole.) on Ven’an valdivomies, poliitiekku. Ven’an Federacien nygöine piämies, Ven’an Federacien Valdivollizen nevvoston piälikkö da Ven’an Federacien turvalližuon nevvoston piälikkö; Ven’an Federacien Ammundutarbehil varustettuloin voimien ylimäine piälikkö vuvven 2012 oraskuun 7. päiväs. Enne oli Ven’an piämiehenny 7. oraskuudu vuvvennu 2000 — 7. oraskuudu vuvvennu 2008, sežo vuozinnu 1999—2000 da 2008—2012 oli Ven’an Federacien halličuksen piälikönny. Uvvessah vallittih Ven’an piämiehen virgah valličukses 15.—17. kevätkuudu vuvvennu 2024 (hänes iänesti 76 277 708 hengie libo 87,28 %)[1].

Leningruadan valdivonyliopiston oigevustiijon tiedokunnan loppenuh. Vuvves 1977 ruadoi Nevvostoliiton Valdivollizen turvalližuon komitietan Leningruadan da Leningruadan alovehen hallindon kriminualuozastos. Vuvves 1985 vuodessah 1990 sluuži Nevvostoliiton ulgotiijustelun rezidentuuras Germuanien demokruattizes tazavallas. Leningruadah järilleh tulduu ruadoi Leningruadan valdivonyliopiston rektoran abuniekannu, sit Leningruadan linnan nevvoston Anatolii Sobčakan nevvojannu. Valdivollizes turvalližuon komitietaspäi iäre lähtiettyy 20. elokuudu vuvvennu 1991 jatkoi ruavon Piiterin linnan hallindos. Konzu Sobčak ei voittanuh gubernuattoran valličukses vuvvennu 1996, muutui elämäh Moskovah, kus händy pandih Ven’an Federacien piämiehen azieloin hoidajakse. Vuvvennu 1997 rodih ekonoumiekkutiedoloin kandiduatakse. Ven’an Federacien Federuallizen turvalližuon palvelun johtajan da Turvalližuon Nevvoston sekretarin virgoin jälles elokuul vuvvennu 1999 rodih Ven’an halličuksen piälikökse.

Valdivon piämiehekse rodih 31. talvikuudu vuvvennu 1999, konzu Ven’an Federacien piämies Boris Jel'cin lähti virraspäi iäre, Putin rodih piämiehen virras toimijakse. Enzikerdua händy vallittih Ven’an piämiehekse 26. kevätkuudu vuvvennu 2000, sit uvvessah vallittih vuozinnu 2004, 2012 da 2018. Vuvven 2012 valličuksii enne piämiehen täyzivaldažuot suurendettih peruszakonan mugah nelläs vuvves kuudessah vuottu. Ven’an Federacien peruszakonah kohenduksien luajittuu sai oigevuon uvvessah ottamah ozua Vuvven 2024 piämiehen valličukseh[2][⇨].

Vladimir Putinan piämiehen enzimäzen kavven aigah Ven’an talohus jälles talovuollizii uvvistuksii da neftin da guazun hindoin viizikerdastu nostandua[3][4] kazvoi keskimiärin 7 %:l vuvves[5]. Hänen aigah Ven’a sai voiton Toizes Čečeenien voinas.

Vuozinnu 2008—2012 piäministran virras olles, konzu Dmitrii Medvedev oli Ven'an piämiehenny, Putin johti armien da policien uvvistuksii.

Alguperä

<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. noprint" style="" > Ulgopuolizet kuvatKomentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole.

Rahvahanluvun aigah annetun vastavuksen mugah on ven’alaine[6].

Tuattah — Vladimir Spiridonovič Putin (23. tuhukuudu vuvvennu 1911 — 2. elokuudu vuvvennu 1999), oli roinnuhes Tverin gubernien Tverin ujezdan Pominovo-kyläs[7], vuozinnu 1933—1934 sluuži vienalazes laivastos[8], oli Suuren Ižänmuallizen voinan ozanottajannu. Ruadajien da muanruadajien Ruskies armies oli vuvven 1941 kezäkuus, oli Ruskien armien 86. diviizien 330. ammundupolkan saldatannu, puolisti Nevskoidu p’atačkua, oli jygiesti ruanittu huruah siäreh da jallanpohjah 17. kylmykuudu vuvvennu 1941[9][10]. On palkittu medaliloil: «Bojuarvotegolois», «Leningruadan puolistamizes», «Germuanien voitandas». Kuului Kogo Nevvostoliiton bol’ševiekkoin kommunistizeh partieh vuvves 1941 algajen. Jälles voinua oli Leningruadan I. J. Jegorovan nimizen vagonoinrakendajan zavodan muasterinnu. Vuvvennu 1985 händy palkittih Suuren Ižänmuallizen voinan 1. astien kunnivomerkil[11].

Muamah — Marija Ivanovna Putina (tytöššy Šelomova) (17. ligakuudu vuvvennu 1911 — 6. heinykuudu vuvvennu 1998)[12], oli Tverin gubernien Tverin ujezdan Zarečje-kyläspäi, kus tuttavui Vladimir Spiridonovičanke[7], sežo ruadoi zavodal, kesti Lenigruadan blokuadan. Baltiekkulaivaston štuabu palkičči händy medalil "Leningruadan puolistamises".

  • Tuattah — Vladimir Spiridonovič Putin
    Tuattah — Vladimir Spiridonovič Putin
  • Muamah — Marija Ivanovna Putina (tytöššy Šelomova)
    Muamah — Marija Ivanovna Putina (tytöššy Šelomova)
  • Vladimir Putin oman muamanke. Heinykuu, vuozi 1958
    Vladimir Putin oman muamanke. Heinykuu, vuozi 1958

Lapsus- da nuorusaigu

On roinnuhes 7. ligakuudu vuvvennu 1952 Leningruadas[13], V. F. Snigir’ovan nimizes lapsiensuandukois Majakovskoin uuličal[12]. Ristittih Spuasan kirikös[14][15].

Vladimir oli kolmandennu poijannu perehes. Vahnembat vellet kuoltih enne hänen roindua: Al’bert (kuoli enne Suuren Ižänmuallizen voinan alguu) da Viktor (1940—1942)[8].

[[Tiijosto:Immortal Regiment in Moscow (2017-05-09) 11.jpg|thumb|center|Vladimir Putin voinal olluon tuatan kuvanke Kuolematoi polku -kullun aigah, 9. oraskuudu vuvvennu 2017]]

Putinoin perehel oli yksi perti kommunualufatieras Baskovan kujol (viijendel ylimäzel kerroksel talois № 12) Leningruadas, sit fatieras Putin eli juuri sissäh, kuni ei ruvennuh ruadamah Nevvostoliiton valdivollizen turvalližuon komitietas. Kezämökil Tosnos škalaniekan Putinan pertis oli erähän Nevvostoliiton sodatiijustelun alguhpanijan Jan Berzinan kuva. Jo prezidentannu olles Putin sanoi, ku lapsusaijas suvaičči nevvostolazii fil’moi tiijustelijois da huaveili ruavos valdivollizen turvalližuon elimis.

Vuozinnu 1960—1965 Putin opastui kaheksan kluasan školas № 193. Jälles piäzi opastumah keskiškolah № 281 (erilline škola, kudamas eri huomavuo kiinitettih hiimieh, se ruadoi Tehnolougiellizen instituutan pohjal), loppi sen vuvvennu 1970[8]. Jälles školanlopendupiduo 17-vuodine Putin enzikerdua kävyi Nevvostoliiton Valdivollizen turvalližuon komitietan Leningruadan da Leningruadan alovehen ozastoh Liteinoil prospektal, kus hänel enzikse kehoitettih suaja syvä gumanituarine opastus.

Vuvves 1964 harjaitti dz’uduo omatahtozien Trud-sportuyhtistyksen sportukluubas ven. «Турбостроитель» harjaittelijal Anatolii Rahlinal da Leonid Usv’acoval[16]. Leningruadan sportumiehien joukos kaskad’ourannu otti ozua kuvavuksih Lenfil’mu-stuudies, otti ozua ven. «Ижорский батальон»-sodadruaman kuvavuksih da ven. «Блокада»-epopein kuvavuksih[17]10px|baseline|alt=Перейти к разделу «#Увлечения»|link=##Увлечения.

Vuozinnu 1970—1975 opastui Leningruadan yliopiston oigevuontiijon tiedokunnan kanzoinvälizel ozastol, kus liityi Nevvostoliiton kommunistizeh partieh[8]. Opastundan aigah enzikerdua vastavui Anatolii Sobčakanke, silloi häi oli Leningruadan valdivonyliopiston docentannu. Putinan diplomuruavon aihiennu oli ven. «Принцип наиболее благоприятствуемой нации» (tiedo-ohjuajannu oli L. N. Galenskaja, kanzoinvälizen oigevuon laitos)[18].

Karjieru enne halličukseh tulendua

Ruado Nevvostoliiton Valdivollizen turvalližuon komitietas (1975—1991)

Vuvvennu 1975 loppi Leningruadan valdivonyliopiston oigevustiijon tiedokunnan[19], händy työttih ruadoh Valdivollizen turvalližuon komitiettah[20]. Silloigi opastui operatiivizen ruadokunnan valmistelukursiloil Ohtal («401. škola») da sai nuoremban oficieran tovestuksen (oigevuonhoijon vahnembi leitenantu) Nevvostoliiton Valdivollizen turvalližuon komitietan alovehellizien elimien sistiemas[21]. center|thumb|Kuva Valdivollizen turvalližuon komitietan ruadajan persounallizis tiedoloispäi|274x274px

Jälles 1977 vuottu ruadoi kontrtiijustelun alal Nevvostoliiton Valdivollizen turvalližuon komitietan Leningruadan da Leningruadan alovehen hallindon kriminualuozastos[22]. Putinan ruadopaikku oli muga sanotus «Suures Talois»[15], vuvvennu 1979 opastui Nevvostoliiton Valdivollizen turvalližuon komitietan Korgeiškolan kuuzikuuhizil kursiloil.

Vuvvennu 1984 oigevuonhoijon majouran virras Putinua työttih opastumah vuvvekse Valdivollizen turvalližuon komitietan Ruskien Flavun instituutan tiedokunnale, loppi sen vuvvennu 1985 ulgopuoline tiijustelu -opastusalan mugah. Opastui kui zakonanmugazen, mugai zakonottoman tiijustelun mugah. Oli opastusozaston vahnembannu, opastui nemsoin kieldy[15].

Vuozinnu 1985—1990 ruadoi Germuanien demokruattizes tazavallas[21] Valdivollizen turvalližuon komitietan ulgopuolizen tiijustelun alal. Hänen johtajannu oli polkovniekku Lazar’ Matvejev (peittožukset oli otettu oraskuul vuvvennu 2017 90 vuvven ijäs). Putinan yhtesruadajinnu oldih Sergei Čemezov da Nikolai Tokarev[15][23]. Putin ruadoi Drezdenan alovehellizes tiijustelukohtas. Nevvostoliiton tiijusteluu, kui saneli vuvvennu 2018 iče Putin, kiinnostettih enimyölleh Päivänlasku-Jevroupan mua — Amierikan Yhtysvaldoin liittolazet. Nämä valdivot azetettih omil alovehil vuozien 1980 puolivälikse Nevvostoliittoh ohjattuloi keski- da lyhytpiduhuzii rakiettoi[15].

Pakkaskuul vuvvennu 1990 Putin loppi ruadomatkan Germuanien demokruattizes tazavallas da tuli järilleh Leningruadah[15].

Vuvvennu 1989 sai Germuanien demokruattizen tazavallan Kanzallizen rahvahan armien bronzumedalin "Arvoruadolois".

Nevvostoliittoh tulduu, hänen sanoin mugah, iče kieldävyi ruavos Moskovas Valdivollizen turvalližuon komitietan ulgopuolizen tiijustelun keskushallindos da uvvessah rubei ruadamah Valdivollizen turvalližuon komitietan Leningruadan hallindon enzimäzes ozastos (tiijustelu Nevvostoliitos). Vuvvennu 1990 talois Liteinoil prospektal Putinal oli ruadoperti № 643. Sil samazel kuvvendel kerroksel rinnal ruadoi Sergei Ivanov — tulii Ven’an Federacien puolistusministru, Putinan piämiehen hallindon piälikkö[22][15].

20. elokuudu vuvvennu 1991, konzu Leningruadan piämies Sobčak kieldävyi täyttämäh GKČP:n käskylöi, Putin, kudai sikse aigua ruadoi Sobčakanke enämbän vuottu, kirjutti raportan iärelähtendäs Valdivollizen turvalližuon komitietaspäi; se hyväksyttih[15][24].

Ruado Piiteris (1990—1996)

Vuvvennnu 1990 keviän allus Putinan virrallizennu ruadokohtannu oli Leningruadan valdivonyliopisto, kudamas häi rodih rektoran Stanislav Merkurjevan abuniekakse kanzoinvälizis kyzymyksis. Merkurjev jälles kehoitti Putinua Sobčakale[25].

Oraskuul vuvvennu 1990, konzu Sobcakua vallittih Leningruadan rahvahan deputuattoin linnunevvoston piälikökse, Putin rodih hänen nevvojakse.

Vuvven 1991 kezäkuun 28. päiväs, Sobčakan linnan piämiehekse vallittuu, rodih virras toimijakse, a heinykuun 15. päiväs — Leningruadan hallindon ulgopuolizien välilöin komitietan piälikökse (vuvven 1992 oraskuun 16. päiväs — Piiterin)[26]. Помимо комитета по внешним связям, Путин руководил комиссией мэрии по оперативным вопросам[25].

Vuvves 1993 Sobčak omien ulgomualoin matkoin aijakse jätti Putinua omakse sijahizekse[27].

Kevätkuul vuvvennu 1994 Putinua pandih Piiterin halličuksen enzimäzekse varapiälikökse, häi säilytti ulgopuolizien välilöin komitietan piälikön virran[27].

Kezäl vuvvennu 1996 Sobčak lähti iäre linnan piämiehen virras, ku ei voittanuh valličukses, sen jälles Putinan ruado Piiterin hallindos loppih

Ruado Moskovas (1996—1999)

Elokuul vuvvennu 1996, konzu Sobčak ei voittanuh valličukses, Putin hänen sanoin mugah reknaili uvvessah, kui se oli elokuun putčan aigah vuvvennu 1991, ruadua taksistannu[28]. Endine Piiterin varapiälikkö kontr-admirualu V’ačeslav Ščerbakov mainičči, ku Putinua kučuttih ruadoh uudeh Vladimir Jakovlevan hallindoh, ga Putin Igor’ Sečinan tovestuksien mugah pidi sidä pettämyksenny da lujah kieldävyi.

Kodvazen mendyy Putinua kučuttih ruadoh Moskovah Pavel Borodinan sijahizekse, kudai oli prezidentan azieloin hoidajannu[29][30].

26. kevätkuudu vuvvennu 1997 Putinua pandih Ven’an piämiehen hallindon varapiälikökse — Ven’an Federacien piämiehen piätarkastushallindon piälikökse, sidä enne sit virras ruadoi Aleksei Kudrin[29][31].

Ven’an Federacien Federuallizen turvalližuon palvelun johtai. Vuozi 1998

thumb|Ven’an Federacien Federuallizen turvalližuon palvelun johtai Vladimir Putin. Vuozi 1998

25. oraskuudu vuvvennu 1998 V. B. Jumaševan alguhpanos Putinua pandih Ven’an piämiehen hallindon enzimäzekse varapiälikökse[32][33], alovehienke ruavos vastuajakse. Sih aigah häi oli vaikuttavimii ristikanzoi Kremlis[34].

25. heinykuudu vuvvennu 1998 Putin rodih Ven’an Federacien Federuallizen turvalližuon palvelun johtajakse[33][35]. Hänen ruavon aigah ei roinnuh talovuollizen tiijustelun da stratiegiellizien objektoin turvuamizen tiijustelun hallindoloi, niilöin sijah perustettih kuuzi uuttu hallinduo[36]. Ven’an Federacien Federuallizen turvalližuon palvelun johtajan virras hänele annettih polkovniekku-soda-arvonimi[37].

26. kevätkuudu vuvvennu 1999 Putin rodih Ven’an Federacien Turvalližuon nevvoston sekretarikse, säilytti Ven’an Federacien Federuallizen turvalližuon palvelun johtajan virran[29].

Vuvven 1999 oraskuun allukse Jel’cin piätti kogonah andamah omua valdua Putinale. 5. elokuudu vastavujes Putinanke ilmoitti hänele sit, ku tahtou panna händy Ven’an halličuksen piämiehekse[30].

Väitösruavon puolistamine (1997)

Vuvvennu 1997 Putin puolisti ekonoumiekkutiedoloin kandiduatan väitösruavon aihies ven. «Стратегическое планирование воспроизводства минерально-сырьевой базы региона в условиях формирования рыночных отношений (Санкт-Петербург и Ленинградская область)»[38][39] Piiterin valdivollizes mägi-instituutas[40]. Hänen tiedo-ohjuajannu oli ekonoumiekkutiedoloin douhturi Vladimir Fedosejev — tundiettu azientiedäi minerualuainehien talohuon alal[41].

Halličuksen piälikkö (elokuu — talvikuu 1999)

7. elokuudu vuvvennu 1999 tapahtui Basajevan da da Hattaban johtettuloin bojeviekkoin tungevundu Dagestuanah[42], a paikallizet radikualizet islamistat heijän kannatuksel ilmoitettih šariatan halličuksen perustandas Botlihskoin da Cumadinskoin piirin erähil alovehil. Se rodih monien arvosteluloin mugah pohjannu Putinan Ven’an Federacien halličuksen piälikökse miäriändäs[43][44].

9. elokuudu Ven’an piämies Jel’cin pani Putinua enzimäzekse varapiälikökse da Ven’an Federacien halličuksen piälikön virras toimijakse[45][46] Sergei Stepašinan sijah[47]. Sinäpin televidienies paistes Jel’cin sanoi Putinua omassah jatkajakse[48].

16. elokuudu Valdivolline Duumu hyväksyi Putinua halličuksen piämiehekse[49]. Sit virras Putin järjesti da ohjai operaciedu bojeviekkoi vastah[42].

Syvyskuul vuvvennu 1999 Ven’al oli suurii terroristizii tegoloi — eländytaloloin räjähtykset Buinakskas, Moskovas Gurjanovan uuličal da Kaširskoil ajotiel, da Volgodonskal, niilöin žertvoikse rodih enämbi 300 hengie[50].

18. syvyskuudu Čečeenien tazavallan rajat blokiiruittih Ven’an voiskat. 1. ligakuudu Ven’an armien tankuozastot Stavropolin da Dagestuanan alovehelpäi piästih Čečeenien Naurskoih da Šelkovskoih piirih[51].

30. talvikuudu vuvvennu 1999 Ven’an monis julgavolois painettih Putinan programmukirjutus ven. «Россия на рубеже тысячелетий», kudamas Putin sanoi omat nägemykset mennyös aijas da tulielois ruadolois da poliitiekan prioritietois: «ižänmuansuvaičus», «valdukunnalližus», «valdivolližus», «sociualine soliduarižus», «vägevy valdivo»[47][52].

Valdivollizeh Duumah valličuksien tuloksien mugah Putinan kannatettu uuzi Yhtenäžys-partii sai 23,3 % iänii da piäzi toizele sijale[42].

Ven’an piämiehen virras toimii (31. talvikuudu vuvvennu 1999 — 7. oraskuudu vuvvennu 2000)

[[Tiijosto:Boris Yeltsin 31 December 1999.jpg|thumb|Vladimir Putin, Ven’an piämiehen hallindon piälikkö Aleksandr Vološin da Kremlispäi lähtii Boris Jel'cin.
31. talvikuudu vuvvennu 1999]] 31. talvikuudu vuvvennu 1999 Jel’cin enne aigua lähti omas virraspäi iäre da Putin rodih Ven’an piämiehen virras toimijakse[52][53].

Ven’an piämiehen virras toimijannu Putin allekirjutti enzimäzen valdivollizen aktan "Ven’an Federacien omii täyzivaldažuksii loppenuon piämiehen da hänen perehen garantielois"[54]. Käskyn mugah Ven’an endizile piämiehile (sih aigah se oli vaiku Jel’cin) annettih garantieloi koskemattomuos da toizis edulois. Vuvvennu 2001 Vladimir Putin allekirjutti samazen federuallizen zakonan[47]. 200пкс|thumb|Ezitys virrallizes vastahotandupivos Ven’an Federacien piämiehen virgah astundan kunnivokse Valdivollizes Kremlin dvorčas. Moskovu, 7. oraskuudu vuvvennu 2000 Piämiehen valličukses 26. kevätkuudu vuvvennu 2000 Putin voitti valličuksen enzimäzes ozas, sai 52,94 % iänii[47].

Enzimäine da toine Ven’an piämiehen kauzi (2000—2008)

7. oraskuudu vuvvennu 2000 Putin astui Ven’an piämiehen virgah[55]. 17. oraskuudu vuvvennu 2000 pani Ven’an halličuksen piämiehekse Mihail Kasjanovan[56].

4. tuhukuudu vuvvennu 2004 Kasjanovan halličus työttih iäre[57][58], uvvekse halličuksen johtajakse rodih Mihail Fradkov[59].

14. kevätkuudu vuvvennu 2004 Putinua uvvessah vallittih Ven’an Federacien piämiehekse, häi sai 71,31 % iänii[60]. Astui virgah 7. oraskuudu vuvvennu 2004[61].

12. syvyskuudu vuvvennu 2007 Putin työndi iäre Fradkovan halličuksen[62], halličuksen piälikökse rodih Viktor Zubkov[63].

7. oraskuudu vuvvennu 2008 Ven’an piämiehekse rodih vallittu Dmitrii Medvedev[64]. Kaksi päiviä enne sidä Putin puutui toizele sijale "Timen" 100 muailman vaikuttavimua hengie -luvettelus[65][66].

Toine Čečeenien voinu

thumb|200пкс|Vladimir Putin Čečeenien hallindon piälikön Ahmat Kadirovanke. Kuva: Ven'an piämiehen lehtistöpalvelu, Rostov-na-Donu, 8. kylmykuudu vuvvennu 2000

Toine Čečeenien voinu virrallizesti loppih keskiyöl 16. talvikuudu vuvvennu 2009 Terrorizmanvastazen operacien vallan lopendanke yhtes[67][68].

Tora terrorizmua vastah Pohjazel Kavkuazal

Jälles suuren voinuoperacien lopendua čečeenieläzet separatistat jatkettih voinua federuallistu valdua vastah diversielöil da terroral.

Kevätkuul vuvvennu 2005 Federuallizen turvalližuon palvelun operacien aigah hävitettih «Ičkerien piämies» Aslan Mashadov. Sen jälles bojeviekkoin terririzmutoimindu äijäl hilleni. 31. pakkaskuudu vuvvennu 2006 Putin ilmoitti, ku voibi sanuo terrorizmanvastazen operacien lopendas Čečeenies. Samannu vuon heinykuul erillizet joukot hävitettih terroristan № 1 Šamil’ Basajevan.

Vuvvennu 2019 Putin sanoi oman piämiehen ruavon aijan jygevimikse hetkilöikse, konzu terroristat otettih rahvastu založniekoikse Moskovas Teatrukeskukses Dubrovkal da školas Beslanas[69].

Poliittizen sistieman uvvistandu

Oraskuul vuvvennu 2000 Putin oman käskyn mugah perusti täyzivaldazien ezittäjien instituutan federuallizis okrugois. Algavui suuri ruado alovehellizien zakonoin muutandas federuallizien zakonoin mugah.

Emnzimäzenny suurennu uvvistuksennu oli elokuul vuvvennu 2000 Federacien Nevvoston muvvostandan siändölöin muuttamine, sen tuloksennu rodih se, ku gubernuattoroi da alovehien zakonoinluajinduvallan piälikkölöi, kudamat enne oldih virran mugah Federacien nevvoston ozanottajinnu, vaihtettih miärättylöil ezittäjil; jälgimäzil pidi ruadua Federacien Nevvostos alallizel da ammatillizel pohjal (yhten niilöis miäräi gubernuattoru, toizen — alovehen zakonoinluajinduelin). Samal aigua syvyskuul vuvvennu 2000 perustettih piämiehen alaine nevvotteluelin — Ven’an valdivolline nevvosto, kudaman ozanottajinnu virgoin mugah ollah muan subjektoin piämiehet[47].

Jälles teraktua Beslanas, 13. syvyskuudu vuvvennu 2004, Putin ilmoitti tahtos alovehien piämiehien valličuksien lopendas, motiviiruičči sen federuallizien da alovehellizien vallosolijoin ruavon effektiivižuon nostamizel, terrorizmanvastazen ruavon lujendamizel. Talvikuul vuvvennu 2004 hyväksyttih zakon, kudaman mugah alovehien piälikkölöi valliččou zakonoinluajindukerähmö prezidentan kehoitettulois kandidatuurois[47]. Vuvven 2005 kevätkuus käyttöh tuli alovehien piälikkölöin iäreajandan praktiekku «luottamuksen kaimuandas»[47].

thumb|right|Putin Kizilas, Tiva, 15. elokuudu vuvvennu 2007

Talvikuul vuvvennu 2003 Valdivollizeh Duumah valličuksen tuloksien mugah enin paikkua federuallizen luvettelun da yhten ezittäjän vallučuskundien mugah sai talvikuul vuvvennu 2001 Ven’an piämiehen kannatuksel perustettu Yhtenäine Ven’a -partii.

Keviäl vuvvennu 2005 hyväksyttih zakon valličukses Valdivollizeh Duumah vaiku partien luvetteluloin mugah.

Oigevuksienvalvojan sistieman uvvistamine

Vuvvennu 2000 prezidentu Putinan käskys perustettih zakonoinluajindan kehitysruadojoukko suvvon alal. Tulien vuon hyväksyttih moizet tärgiet zakonat kui: ven. «О статусе судей в РФ», ven. «О судебной системе РФ», ven. «О Конституционном суде РФ» da ven. «Об адвокатской деятельности и адвокатуре в РФ».

Talvikuul vuvvennu 2001 Putin allekirjutti uvven Ven’an Federacien kriminualuproocessukoudeksan, heinykuul vuvvennu 2002 — Ven’an Federacien arbitruažuprocessukoudeksan, kylmykuul — Siviiliprocessukoudeksan[70].

Heinykuul vuvvennu 2007 oli allekirjutettu zakon Tutkindokomitietan perustandas prokuratuuran tyves[71], а vuvvennu 2011 Ven’an Federacien Tutkindokomitiettu kogonah eroi prokuratuuras federuallizekse virrastokse.

21. kezäkuudu Putin kehoitti yhtistiä Ylimäzen da Korgeviman arbitruažusuvvot Ven’al, sendäh pidi luadie kohendukset Ven’an Federacien peruszakonah[72]. 6/ elokuudu vuvvennu 2014 uuzi yhtistetty suudo algoi oman ruavon[73].

Kursk-vienalazen venehen uppuondu

Kursk-vienalazen venehen uppuondan periä 12. elokuudu vuvvennu 2000 Barencevon merel rodih kriitiekkua ei vaiku Ven’an Federacien Sodamerivoimien puoleh, ga prezidentan puolehgi. Veneh uppoi räjähtyksien periä, kuoli sen kai laivukundu — 118 hengie.

Talovuolline kehitys

График временно недоступен. Старый тег <graph> отключён из соображений безопасности.
Ven’an eläjän kohtah VVP:n muutandan dinamiekan verdailu Nevvostoliiton endizien mualoinke[74]
Ulgomualoin investicieloin tulemine Ven’ale (1995—2013), miljardua Amierikan Yhtysvaldoin dollarua
Ven’an rahvahan vuitti, kudamien dengutulot ollah vähembä eländymiinimua (1992—2016), prosentois
Brent-markan neftin hindoin dinamiekku vuvven 1987 oraskuus vuvven 2016 pakkaskuussah, dollarua barrelis

Putinan ruadoaijan 2000—2007 talovuollizii tuloksii luadijes Tomas Grem, endine Amierikan Yhtysvaldoin Kanzallizen turvalližuon nevvoston Ven’an puolen vahnembi johtai kirjutti: «Talohus ei vaiku suannuh järilleh kaimatut enne, vuozinnu 1990, poziciet, ga luadi eloksenkyvyzen palvelusektoran, kudamua voibi sanuo ei olluh Nevvostoliiton aigah. Ven’al ollah kolmandekse suurimat kulduval’uuttuvarat Kitain da Japounien jälles»[75] (в 2021 году у России — пятое место по золотовалютным резервам)[76] .

Ven’an talovuos kazvoi VVP, kehityi tevolližus da muatalovus, rakendamine, kazvettih eläjien tovellizet tulot. Rodih vähembi rahvastu, kudamien eloksentazo on alemba köyhyönrajua (29 %:s vuvvennu 2000 13,4 %:ssah vuvvennu 2008)[77][78][79], ruavottomuon tazo väheni 10,6 %:s vuvvennu 2000 6,2 %:ssah vuvvennu 2008[79][80].

Vuvvennu 2005 Putin ilmoitti nellän kanzallizen projektan todevutandas sociualu-talovuollizel alal: «Tervehys», «Opastus», «Eländypaikku» da «Agrotalovuollizen kompleksan kehittämine»[81][82][83]. Vuvvennu 2018 Putin piästi ilmah käskyt uuzien kanzallizien projektoin työnyttämizes: «Ristikanzalline kapitualu», «Mugažat olot eländäh nähte» da «Talovuolline kazvo»[81].

22. elokuudu vuvvennu 2012 Ven’a liityi Muailman kauppuliittoh[84].

Halličuksen piälikkö (2008—2012)

thumb|Putinan toine halličus|альт=

8. oraskuudu vuvvennu 2008, tossupiän jälles Dmitrii Medvedevan virrallistu virgah tulendua, Valdivolline Duumu hyväksyi Putinua Ven’an Federacien halličuksen piämiehekse. Medevedev allekirjutti käskyn sih nähte samannu piän[85]. 12. oraskuudu Putin ilmoitti Ven’an uuudeh halličukseh kuulujis.

27. oraskuudu vuvvennu 2008 - 18. heinykuudu vuvvennu 2012 Putin sežo oli Valgoven’an da Ven’an liittovaldivon Ministroin nevvoston piälikönny[86].

thumb|150пкс|right|Luottamuksen indeksu Putinua kohtah, Kogo Ven’an yhteiskunnallizen mielen tutkimuskeskuksen tiedoloin mugah, vuvvet 2007—2011[87] Sih aigah piädyi vuozien 2008—2010 Ven’an rahavaroin da alovuolline kriizissu, kudai rodih muailman kriizisan vaikutukses.

Ven’an piämiehen valličus (2012)

Ven’an piämiehen valličukses 4. kevätkuudu vuvvennu 2012 Putin voitti valličuksen enzimäzes ozas, sai 63,6 % (45 602 075) valliččijoin iänii[88][89][90].

Ven’an piämiehekse pyrgivynnyh Gennadii Z’uganov (Ven’an Federacien kommunistine partii), Juablokku- da Toine Ven’a -partien ielolijat, Golos-associacii da toizet yhteiskunnallizet yhtistykset vuajittih, ku valličus ilmoitettih ei zakonanmugazekse, lujoitettih, ku niilöin tuloksih vaikutettih luguzet rikokset valličuskampuanien da iče valličuksien aigah[91][92][93][94].

Kolmas, nelläs da viijes Ven’an piämiehen ruadokauzi (vuvves 2012)

thumb|right|Vladimir Putin Ven’an Federacien piämiehen virgah astujes

Kolmanden kerran Ven’an piämiehen virgah Putin tuli 7. oraskuudu vuvvennu 201.[95]. Virgah tulendupiän Putin allekirjutti programmukäskylöin sarjan (oraskuun käskyt). Tossupiän jälles virgah tulendua kehoitti Valdivollizele Duumale Dmitrii Medvedevua halličuksen piämiehekse, konzu se hyväksyttih, kyzyi händy perustamah uuttu halličustu[96].

Talovuolline tila jälles muailman finansukriizissua vuvvennu 2012 oli äijiä vaigiembi, migu Putinan kahten enzimäzen Ven’an piämiehen ruadokavven aigah.

12. kezäkuudu vuvvennu 2013 Putin rodih Kogo Ven’an rahvahan frontu -liikkehen piälikökse[2].

Vuvven 2013 allus Ven’a rubei aktiivizesti toimimah sih nähte, ku Ukrainu ei lähtis Ven’an vaikutuksen alas. Talvikuul Ven’a kehitti Ukrainale läs 15 miljardua dollarua suorua abuu, krediittua da erilazii eduloi, niilöin joukos guazuhgi. Enzimäine avun oza 3 miljardua krediitannu Putinan piätökses annettih. Yhtelläh nacionalistoin vaikutukses Ukrainan poliittine eliittu kiändyi Päivänlaskun puoleh. Vuvven 2013 lopun Jevromaidanan tuloksennu rodih Ven’anke hyövyllizien yhtevyksien katkuandu da yrrästykset ajua iäre Viktor Janukovičua[97][98].

Vuvven 2014 allus nacionalistoin da "Oigien sektoran" varaitandoin jälles Ukrainan piämiehen hallindon da Ylimäzen radan rynnäköl otandua tapahtui Ukrainan piämiehen Janukovičan vägeh ajandu. Ukrainan liidehes da Krimas nämmii tapahtumii otettih vastah kui valdivolline muutos. Sen pohjal da tuhukuun vuvven 2014 salvattuloin yhteiskunnallizen mielen kyzelylöi mieleh ottajen Putin piätti algua toimindan Kriman Ven’an Federaciele järilleh suandas, mi tapahtuigi kevätkuul pietyn referenduman aigah. Sen äijäl kannatettih Ven’an da Kriman eläjät, mi johti Putinan kuulužuon uudeh kazvoh[99]. Vuvves 2014 Ven’an andoi monipuolistu kannatustu Ukrainan liiedehpuolen eläjile Donbasan sodakonfliktan aigah.

18. kevätkuudu vuvvennu 2018 Putinua vallittih Ven’an piämiehekse nelländekse ruadokavvekse, häi sai rekordumiärän iänii 76,69 %[100].

7. oraskuudu vuvvennu 2018 Putin nellätty kerdua astui Ven’an piämiehen virgah[101][102].

15. pakkaskuudu vuvvennu 2020 kirjazes Federuallizele kerähmöle Putin kehoitti luadie kohenduksii Ven’an Federacien peruszakonah. Loppuozas, kudaman hyväksyi Valdivolline Duumu da kudai oli kačottavannu referendumas, kohendukset koskiettih prezidentan täyzivaldažuksien suurendamistu, konzu yksi ristikanzu ei voi olla enämbiä kahtu ruadokauttu prezidentannu, Peruszakonan prioritiettua valdivonvälizien elimien piätöksien ies, ruavosmaksandumiinimuman hyväksyndiä ei vähembä eländymiinimua, eläkkehien indeksaciedu ei vähembä yhty kerdua vuvves da monii toizii mutoksii[103].

16. pakkaskuudu vuvvennu 2020 Putinan kehoitukses Ven’an halličuksen piälikökse rodih Ven’an Federacien veropalvelun piälikkö Mihail Mišustin. Halličukses rodih nägyjiä muutostu[104].

Vuvvennu 2020 Ven’al piettih iänestys Peruszakonah kohenduksih nähte[104]. Konzu kohendukset tuldih voimah Putin sai uvvessah mahton ottamah ozua Ven’an piämiehen valličukseh vuvvennu 2024.

Konzu 8. talvikuudu vuvvennu 2023 häi palkičči Ven’an urhomiehii Kremlis, ilmoitti, ku rubieu ottamah ozua Ven’an piämiehen valličukseh vuvvennu 2024[105].

Putinua uvvessah vallittih Ven’an piämiehekse valličukses 15.-17. kevätkuudu vuvvennu 2024 (annettu 87,28 % ainii, 76 277 708 hengie)[106].

Persounalline elos

Pereh

Vuvvennu 1983 heinykuun 28. päivänny 30-vuodine Putin nai 25-vuodizes L’udmila Škrebnevas=[13].

thumb|center|Vladimir Putinan da L'udmila Škrebnevan svuad'bu. Vuozi 1983

6. kezäkuudu vuvvennu 2013 «Rossija-24»-telekanualas paistes Vladimir da L’udmila Putina ilmoitettih, ku heijän kirjoihmenendy on toziazies loppenuhes mollembien piätöksien mugah. Kui jälles huomai Putin, hyö ei venčaittuhes, sendäh hänen sanoin mugah eruondan uskondollistu pohjua ei ole olemas[107]. Iče eruondu, kui sellitti lehtistösekretari Dmitrii Peskov, vuvven 2014 kevätkuukse, on virrallizesti luajittu[108][109].

Lapset da vunukat

Vladimir da L’udmila Putinoil rodivui kaksi tytärdy: Marija (28. sulakuudu vuvvennu 1985 Leningruadas) da Jekaterina (31. elokuudu vuvvennu 1986 Drezdenas) — opastuttih Piiterin valdivonyliopistos (piästih opastumah vuvvennu 2003) — Marija luonnontiedo-muatiedokunnale, Katerina — päivännouzun tiedokunnale[110].

20. talvikuudu vuvvennu 2012 lehtistökonferensies žurnalistan kyzymykseh vastates Putin sanoi, ku mollembat tyttäret ollah Moskovas, opastutah da ozittain ruatah.

15. elokuudu vuvvennu 2012 Marijal rodivui poigu[111], hänen roindan tovesti Putinan endine ystävy muuzikkumies Sergei Roldugin[112] vuvvennu 2014, kezäkuul vuvvennu 2017 Putin paistes Oliver Stounanke sanoi iče vunukan roindas[113]. 15. kezäkuudu vuvvennu 2017 Vladimir Putin sanoi, ku hänel ei ammui rodivui toine vunukku[114].

19. kezäkuudu vuvvennu ulgomuan toimittajienke paistes Vladimir Putin sanoi, ku hänen tyttövunukku välläl suul pagizou kitain kielel[115].

Omahizet

Lehtistös mainitah sežo Putinan omahizis:

  • Died’oi — Spiridon Ivanovič Putin (1879—1965).
  • Sevoitar — Igor’ Aleksandrovič Putin (on roinnuhes 30. kevätkuudu vuvvennu 1953 Leningruadas), inženieru, juristu, 24 vuottu sluuži Ammundutarbehil varustettulois voimis, sit ruadoi valdivollizes palvelus, vuvvennu 2013 Master-bankan varapiämies da hallindoh kuului[116][117].
  • Sevoitar — Jevgenii Mihailovič Putin (25. tuhukuudu 1933 — 10. kevätkuudu 2024), liäkäri-urologu, ruadoi Ivanovos[118][119][120][121][122][123].
  • Plem’aniekku sevoittares — Roman Igorevič Putin (roinnuhes vuvvennu 1977), ven. ООО «Группа компаний МРТ» -johtajien nevvoston piälikkö, ven. «МРТ-АВИА»-kompuanien eräs omistai[124][125].
  • Sevoittaren lapsi — Mihail Šelomov. Vuozis 2000-х vuodessah 2017 ruadoi piäazientiedäjänny ven. «Совкомфлота»:n Piiterin ozastos. Tytärlaitoksien kauti omistau Ven’an bankan 8,4 % akcieloi, Sogazan 12,47 % akcieloi (vuvves 2004), 100 % ven. «СОГАЗ-недвижимость»-laitoksen (vuvves 2009) da 50 % «Игора драйв»-kompuanien.
  • Plem’annieku sevoittaren mugah — Mihail Putin. Liäkäri opastuksen mugah, vuvvennu 2018 rodih Gazproman varapiälikökse. Valdivon piämiehen lehtistösekretari Dmitrii Peskov ilmoitti, ku se on Putinan loittoine oma, kudamanke prezidentu "toziazies ei pie yhtevytty".

Putin kul'tuuras

Putinua puaksuh mainitah popul’arnois, piha-, verkokul’tuuras. Hänele omistetah kuvii, plakuattoi, pajoloi, gruaffitiloi, videoloi da fil’moi (niilöin joukos dokumentufil’moi), anekdouttoi da muudu. Šeikuijes nevvostolastu ven. «Семнадцать мгновений весны»-fil’mua zakonottomas tiijustelijas kinontutkijat Stiven Lovell da Mark Lipoveckii löytäh yhtenäžyksii Putinan da Štirlican välil, pannah merkile, ku mollembil ižänmuansuvaičusmissii yhtistyy jevrouppalazen imidžanke[126][127].

Filatelies

thumb|Geidar Alijevanke Azerbaidžuanan poštumarkas (2001)

V. V. Putinale on omistettu Ven’an kolme poštumarkua[128][129][130], sežo Azerbaidžuanan [131], Korein demokruattizen rahvahan tazavallan[132], Liberien[133], Molduavien[134], Slovuakien[135], Slovienien[136], Ukrainan da Uzbekistuanan poštumarkat[137].

Fil’mogruafii

  • 2001 — ven. «Путин. Високосный год»[138][139]. Fil’mu Vladimir Putinan enzimäzes vuvves prezidentan virras;
  • 2007 — «55» — Nikita Mihalkovan dokumentufil’mu Vladimir Putinan piämiehen ruavos. Ozutettih Putinan 55-vuozipäiväkse;
  • 2012 — fil’mu ven. «Путин, Россия и Запад»[140][141];
  • 2015 — ven. «Президент» — Ven'an Vladimir Solovjovan dokumentufil’mu;
  • 2015 — ven. «Крым. Путь на Родину» — Ven'an Andrei Kondrašovan dokumentufil’mu;
  • 2015 — ven. «Миропорядок» — Ven'an Vladimir Solovjovan dokumentufil’mu;
  • 2016 — ven. «Украина в огне» — amierikkalaine Igor' Lopat'onokan dokumentufil'mu;
  • 2017 — ven. «Интервью с Путиным» — amierikkalaine Oliver Stounan nellisarjaine dokumentufil'mu;
  • 2017 — ven. «Большой, любимый, дорогой» — Ven'an lyhyt lapsien Desjataja muza -stuudien dokumentufil'mu;
  • 2018 — ven. «Валаам» — Ven'an Andrei Kondrašovan dokumentufil’mu;
  • 2018 — ven. «Миропорядок 2018» — Ven'an Vladimir Solovjovan dokumentufil’mu;
  • 2018 — ven. «Путин» — Ven'an Andrei Kondrašovan dokumentufil’mu;
  • 2018 — ven. «Свидетели Путина» — Ven'an Vitalii Manskoin dokumentufil’mu;
  • 2018 — ven. «Дело Собчака»  — Ven'an Vera Kričevskoin dokumentufil’mu;
  • 2019 — ven. «В борьбе за Украину» — amierikkalaine Igor' Lopat'onokan nellisarjaine dokumentufil'mu;
  • 2020 — британский мини-сериал ven. «Путин: история русского шпиона»[142]. Kolmesarjaine dokumentufil’mu[143];
  • 2024 — Vladimir Putinan pagin Tucker Carlson Network-platforman alguhpanijan Taker Karlsonanke[144];
  • 2025 — ven. Россия. Кремль. Путин. 25 лет.

Palkindot da arvonimet

Vuvvennu 2007 Vladimir Putinua sanottih Vuvven ristikanzakse amierikkalazen Time-žrnualan mugah[2].

Vuozinnu 2013, 2014, 2015 da 2016 Putin kuului muailman vaikuttavimien ristikanzoin joukkoh amierikkalazen Forbes-žurnualan mugah[2].

On monien Ven’an da ulgomualoin akadiemieloin da yliopistoloin kunnivodouhturinnu[2].

Kanzallizen yhteiskunnallizen Pedri Suuren nimizen palkindon laureattu (2001), ven. «За выдающуюся деятельность по укреплению единства православных народов»-palkindon laureattu (2002), Andrei Pervozvannoin palkindo "Uskos da uskolližuos" (2004), Konfucien nimine rauhan palkindo (Kitain rahvahan tazavaldu, 2011)[2].

Keviäl vuvvennu 2024 Putinan nimen sai Ven’an erillizen tarkoituksen joukkoloin yliopisto Čečeenien tazavallan Gudermesan linnas[145][146].

Vuvvennu 2025 Putin rodih Muailman etnosportan federacien palkindon lauretakse johto-olendas (20. sulakuudu vuvvennu 2025, Kanzoinväline etnosportan foutumu Piiteris)[147]. f>.

Kogo Ven'an yhteiskunnallizen mielen tutkimuskeskus ilmoitti, ku 3.—9. tuhukuudu vuvvennu 2025 pietyn kyzyndän aigah kyzymykseh prezidentale luottamizes pozitiivizesti vastai 78,3 % kyzyttylöis[148].

Soda-arvonimet da kluassučiinu

  • Polkovniekku rezervas (1999)[149][150];
  • Ven’an Federacien 1. astien valdivolline nevvoi (3. sulakuudu vuvvennu 1997)[151].

Bibliogruafii

Huomavukset

  1. ↑ Итоговый результат Путина на выборах главы государства составил 87,28%, TACC. Kačondan päivymiäry: 21. kevätkuudu 2024.
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 ТАСС, 7 октября 2021. Биография Владимира Путина
  3. ↑ Putin: Russia’s Choice, (Routledge 2007), by Richard Sakwa, Chapter 9.
  4. ↑ Judah, Ben, Fragile Empire: How Russia Fell In and Out of Love with Vladimir Putin, Yale University Press, 2013, p. 17
  5. ↑ Kramer, Andrew E.. Pessimistic Outlook in Russia Slows Investment, and the Economy, The New York Times (18 February 2020). Kačondan päivymiäry: 22. kevätkuudu 2023.
  6. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Публикация” ei ole. // Коммерсантъ. — 2010. — № 193/П [4493] (18 Ligakuu). — С. 5. (Kačondan päivymiäry: 12 sulakuudu 2015)
  7. ↑ 7,0 7,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole., Гл. «Сын». Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”_Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole.” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  9. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  10. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”Публикация” ei ole. // Подвиг народа в Великой Отечественной войне 1941–1945 гг : Электронный банк документов. (Kačondan päivymiäry: 12 sulakuudu 2015)
  11. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  12. ↑ 12,0 12,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  13. ↑ 13,0 13,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  14. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  15. ↑ 15,0 15,1 15,2 15,3 15,4 15,5 15,6 15,7 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  16. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  17. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  18. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  19. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  20. ↑ Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä от первого лица ei löytynyt
  21. ↑ 21,0 21,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  22. ↑ 22,0 22,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  23. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  24. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  25. ↑ 25,0 25,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  26. ↑ *Распоряжение мэра Ленинграда от 28 июня 1991 года № 15-р «Об образовании комитете по внешним связям»
  27. ↑ 27,0 27,1 *Биография Владимира Владимировича Путина Arhiivukoupii 6 kevätkuudu 2018 Wayback Machine // Газета.ру, 27.02.2001
  28. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  29. ↑ 29,0 29,1 29,2 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  30. ↑ 30,0 30,1 |Рой Медведев, «Два президента. Борис Ельцин и Владимир Путин (К выходу в свет книги Б. Н. Ельцина „Президентский марафон“)» Arhiivukoupii 5 oraskuudu 2011 Wayback Machine
  31. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  32. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  33. ↑ 33,0 33,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  34. ↑ Кремлёвская чистка Arhiivukoupii 25 oraskuudu 2008 Wayback Machine // Коммерсантъ, 26.05.1998
  35. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  36. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  37. ↑ КГБ во власти и бизнесе Arhiivukoupii 4 syvyskuudu 2012 Wayback Machine // Коммерсантъ, 23.12.2002
  38. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  39. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  40. ↑ Вартанов М. Путина не смогли завалить «чёрные рецензенты» Arhiivukoupii 18 elokuudu 2016 Wayback Machine // Gazeta.Ru, 28.03.2006
  41. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  42. ↑ 42,0 42,1 42,2 Барсенков А. С., Вдовин А. И., «История России. 1917—2007» — М.: Аспект Пресс, 2008 — стр. 743—744
  43. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  44. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  45. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  46. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  47. ↑ 47,0 47,1 47,2 47,3 47,4 47,5 47,6 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  48. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  49. ↑ [1] Arhiivukoupii 14 kylmykuudu 2021 Wayback Machine Результаты голосования
  50. ↑ «Как Верховный суд РФ рассматривает дела террористов» // Коммерсантъ, 18 марта 2005
  51. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  52. ↑ 52,0 52,1 Барсенков А. С., Вдовин А. И., «История России. 1917—2007» — М.: Аспект Пресс, 2008 — стр. 768
  53. ↑ Президент России Борис Ельцин, объявив сегодня о своей отставке с поста главы государства, возложил исполнение обязанностей президента на председателя Правительства Владимира Путина Arhiivukoupii 28 kezäkuudu 2021 Wayback Machine // Официальный сайт президента России, 31 декабря 1999
  54. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  55. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  56. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  57. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  58. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  59. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  60. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  61. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  62. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  63. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  64. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  65. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  66. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  67. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  68. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  69. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  70. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  71. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  72. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  73. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  74. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  75. ↑ Томас Грэм. Царь — модернизатор // The Wall Street Journal, 22 января 2008
  76. ↑ Индия вышла на 4-е место по размеру золотовалютных резервов в мире // «Прайм». — 2021. — 15 kevätkuudu. — Kačondan päivymiäry: 01.09.2021. — Situattu: «Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole.».
  77. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  78. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  79. ↑ 79,0 79,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  80. ↑ Индексы производства по отдельным видам экономической деятельности Российской Федерации в % к 1992 году Arhiivukoupii 14 kezäkuudu 2021 Wayback Machine // Росстат
  81. ↑ 81,0 81,1 ТАСС, 11 февраля 2019. История нацпроектов в России
  82. ↑ Путин — о нацпроектах Arhiivukoupii 27 kevätkuudu 2008 Wayback Machine // Росбалт, 26 апреля 2007
  83. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  84. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  85. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  86. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  87. ↑ Примечание: это не рейтинг политика, а именно «индекс доверия». Индекс доверия рассчитывался ВЦИОМ как разница между рейтингом и антирейтингом. Подробности см. в первоисточнике Arhiivukoupii 17 ligakuudu 2011 Wayback Machine:
  88. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  89. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  90. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  91. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  92. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  93. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  94. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  95. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  96. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  97. ↑ Дробот Е. В. Россия — Украина: возможности и риски // Российская академия народного хозяйства и государственной службы при президенте Российской Федерации, Выборгский филиал. Выборг, 2016
  98. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. The Kremlin's Active Measures Failed in 2013: That's When Russia Remembered Its Last Resort—Crimea // Demokratizatsiya: The Journal of Post-Soviet Democratization. — 2018. — Т. 26, вып. 3. — С. 321–364. — ISSN 1940-4603. Архивировано 11 ligakuudu 2026 года.
  99. ↑ ТАСС, 9 марта 2015. Путин объяснил, в связи с чем принял решение возвратить Крым в состав России
  100. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  101. ↑ Владимир Путин вступил в должность Президента России (ven.), kremlin.ru. Arhiviiruittu 19 pakkaskuudu 2021 . Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2018.
  102. ↑ Путин вступил в должность президента России (ven.), Известия (2018-05-07). Arhiviiruittu 7 oraskuudu 2018 . Kačondan päivymiäry: 7. oraskuudu 2018.
  103. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  104. ↑ 104,0 104,1 Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  105. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  106. ↑ Памфилова огласила итог выборов президента России, РБК. Kačondan päivymiäry: 21. kevätkuudu 2024.
  107. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  108. ↑ Песков официально подтвердил развод Путина Arhiivukoupii 18 elokuudu 2016 Wayback Machine. Газета. Ру.
  109. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  110. ↑ Колядина Е. Людмила Вербицкая, ректор Санкт-Петербургского госуниверситета: Дочери Путина были отлично подготовлены Arhiivukoupii 20 pakkaskuudu 2022 Wayback Machine // Комсомольская правда, 05.08.2005
  111. ↑ Путин стал дедушкой, РБК. Ежедневная деловая газета (2012-08-16). Arhiviiruittu 17 kylmykuudu 2015 . Kačondan päivymiäry: 15. kylmykuudu 2015.
  112. ↑ Айсылу Кадырова. «Я страшно боюсь вопросов о Путине» Arhiivukoupii 1 sulakuudu 2022 Wayback Machine «Вечерняя Казань», 20.03.2014
  113. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  114. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  115. ↑ Путин рассказал, что его внучка свободно говорит по-китайски, РИА Новости (18.06.2025). Kačondan päivymiäry: 8. ligakuudu 2025.
  116. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  117. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  118. ↑ Общественная служба новостей, 11 марта 2014. Ушёл из жизни двоюродный брат президента РФ Владимира Путина
  119. ↑ Новости Иваново, 11 марта 2024. Умер Евгений Путин. Ивановскому брату президента 25 февраля исполнился 91 год
  120. ↑ Новости Иваново. 90-летний юбилей отмечает Евгений Михайлович Путин. Это ведущий ивановский врач-уролог, который ставил на ноги своих пациентов в период 1970-90 годах
  121. ↑ lenta.ru, 12 марта 2024. Умер двоюродный брат Путина
  122. ↑ Царьград, 12 марта 2024. В Иванове в 91 год скончался двоюродный брат президента Владимира Путина. Евгений Путин в Иванове был ведущим врачом-урологом с 1970-х годов
  123. ↑ Московский комсомолец в Иваново, 12 марта 2024. В Суздале скончался Евгений Путин, когда-то работавший врачом в Иванове
  124. ↑ Губернатор Василий Юрченко уволил Путина :: Новосибирск Arhiivukoupii 28 talvikuudu 2013 Wayback Machine. Top.rbc.ru.
  125. ↑ Силовики нагуляют автожир. Arhiivukoupii 29 ligakuudu 2013 Wayback Machine Ъ-Газета.
  126. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. «Семнадцать мгновений весны» и семидесятые. Перевод Н. Полтавцевой // Новое литературное обозрение : журнал. — 2013. — № 5.
  127. ↑ Липовецкий М. Искусство алиби: «Семнадцать мгновений» в свете нашего опыта // Неприкосновенный запас. 2007. № 3. С. 131.
  128. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  129. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  130. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  131. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  132. ↑ Акопов П. Политики с зубцами и без // Политический журнал. — 2005. — № 33 (84). — 10 октября. (Kačondan päivymiäry: 12 tuhukuudu 2010) Arhiviiruittu 29 heinykuudu 2009 .
  133. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  134. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  135. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  136. ↑ Michel-Katalog Europa. Bd. 1. Mitteleuropa 2006. — Unterschleißheim: Schwaneberger Verlag GmbH, 2006. — 1151 S. — ISBN 3-87858-691-4. (нем.)
  137. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  138. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  139. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  140. ↑ Россия, Путин и НТВ Телелидеры // 20-26 февраля Arhiivukoupii 24 kezäkuudu 2021 Wayback Machine газета «Коммерсантъ» № 36 от 29.02.2012, стр. 4
  141. ↑ BBC показала третью часть фильма «Путин, Россия и Запад», посвящённую отношениям Москвы и Тбилиси Arhiivukoupii 24 kezäkuudu 2021 Wayback Machine INTERFAX.RU 3 февраля 2012
  142. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  143. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  144. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  145. ↑ РБК, 29 октября 2024. Кадыров приехал в атакованный дронами университет спецназа в Гудермесе
  146. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  147. ↑ Путин стал лауреатом премии за лидерство Всемирной федерации этноспорта. Награду за него получил Дегтярев. Kačondan päivymiäry: 21. sulakuudu 2025.
  148. ↑ ВЦИОМ: о доверии Путину заявили 78,3% опрошенных россиян, Ведомости (2025-02-14). Kačondan päivymiäry: 14. tuhukuudu 2025.
  149. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  150. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  151. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.
  152. ↑ Komentosarjavirhe: Moduulia ”CiteWeb” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”check for unknown parameters” ei ole.

Komentosarjavirhe: Moduulia ”Check for unknown parameters” ei ole.

Kirjalližus

  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Владимир Путин. Родители. Друзья. Учителя. — СПб.: Изд-во Юрид. ин-та, 2004. — 173 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Россия при Путине: обретения, тревоги, надежды. — М.: Империум XXI век, 2007. — 237 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Путин: Логика власти. — Время, 2016. — 384 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”Публикация” ei ole. // Komentosarjavirhe: Moduulia ”Публикация” ei ole.. — М. : Большая российская энциклопедия, 2015. — С. 8—29. — (Большая российская энциклопедия : [в 35 т.] / гл. ред.  ; 2004—2017, т. 28). — ISBN 978-5-85270-365-1.
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Что ещё может Путин? — М.: Алгоритм, 2013. — 256 с. — (Как Путину обустроить Россию). — 3 000 экз. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Восточная политика Владимира Путина : возвращение России на «Большой Восток» (2004-2008 гг.). — М.: АСТ, 2007. — 446 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Время Путина. — М.: Время, 2014. — 720 с. — (Собрание сочинений Медведевых Роя и Жореса). — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Владимир Путин. — М.: Молодая гвардия, 2007. — 685 с. — (Жизнь замечательных людей). — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Путин и Трамп. Враги, соперники, конкуренты?. — М., 2019. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Путин. Россия перед выбором. — СПб.: Питер, 2012. — 448 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Владимир Путин: «Немец» в Кремле. — М.: ОЛМА-Пресс, 2001. — 318 с. — (Проект «Путин»). — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Владимир Путин. Лучший немец в Кремле. — М.: Алгоритм, 2012. — 237 с. — (Проект «Путин»). — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Куда пойдёт Путин?: Россия между Китаем и Европой (Почему Западу нужна Россия: Экспертный анализ). — М.: ОЛМА Медиа Групп, 2012. — 352 с. — 4 000 экз. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Путин, водка и казаки: Представления о России на Западе. — М.: Алгоритм, 2014. — 208 с. — (Проект «Путин»). — 2 500 экз. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Психологический портрет Владимира Путина. — СПб.: Б&К, 2000. — 61 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Путин / Пер. с англ. — М.: ОЛМА Медиа Групп, 2012. — 432 с. — 3 000 экз. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Путин. Его идеология. — М.: Европа, 2006. — 230 с. — (Идеологии). — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Putin's Kleptocracy: Who Owns Russia?. — Simon and Schuster., 2015. — 464 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Интервью с Владимиром Путиным. — М.: Альпина Паблишер. — 350 с. — Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole..
  • Komentosarjavirhe: Moduulia ”String” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Публикация” ei ole.. — L. : Routledge ; N.Y., 2017. — ISBN 978-1-315-55968-1.

Linkat

Komentosarjavirhe: Moduulia ”External links” ei ole.

Lähteh - "https://olo.megawiki.ru/w/index.php?title=Vladimir_Putin&oldid=8549"