Latvii
| |||||
|
Gimnu: «Dievs, Svētī Latviju | |||||
| Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | |||||
| Virrallizet kielet | Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | ||||
| Piälinnu | Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | ||||
| Suurimat linnat | Riga, Daugavpils, Lijepaja, Jelgava, Ventspils | ||||
| Pinduala • Kaikkiedah |
64 589 km² | ||||
| Rahvahan lugumäry • Hinnoitus (2023) |
1 891 000 hengie | ||||
| Val’uuttu | Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | ||||
| Интернет-домен | Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | ||||
| Koudu ISO | LV | ||||
| ROK koudu | LAT | ||||
| Telefonan koudu | Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | ||||
| Aigupoujasat | Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. | ||||
Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Категория:Государства без свойства в Викиданных:p242
Latvien tazavaldu (latv. Latvijas Republika) libo Latvii (latv. Latvija) on eräs Baltien mualoi. Latvien pohjasrajan tagan on Estounii, päivännouzus Ven'a da Valgo-Ven'a da suves Litvu. Muan piälinnu Riga on Baltien mualoin suurin linnu.
.jpg)
Vuvvennu 2011 Latvies oli 2 067 887 eläjiä, kudualois 1 284 194 (62,1 %) latvielastu, 556 422 (26,9 %) ven'alastu, 68 174 (3,3 %) valgoven'alastu, 45 699 (2,2 %) ukrainalastu, 45 783 (2,2 %) polšalastu, 24 426 (1,2 %) litvalastu, 6 452 (0,3 %) čiganua, 6 416 (0,3 %) jeyrilästy, 3 023 (0,1 %) germuanilastu da 2 000 (0,1 %) estounielastu.[1]
Latvien kieli on ainavo virralline kieli, da sen stuatussua lujoitetah kielipoliitiekal, ga ven'an kieldy käytetäh sežo äijän.
Kirjalližus
Enzimäine latvienkieline kirju piäzi ilmah vuvvennu 1525. Hätken sen jälles vaiku kirikölline tekstu oli arvospiettyy.[2] Enzimäine latvielaine runoilii oli Jēkabs Ķikulis, kudai kirjutti vuvvennu 1777 oman aigah pajoloi. Andrejs Pumpurs kirjutti runokogomuksen Lāčplēsis da on yksi rahvahallizis muanivomiehis kui mugaže Eduards Veidenbaums, Jānis Poruks da Kārlis Skalbe.[3]
1900-luvun allus algajen kanzallisrunoilii Jānis Rainis da toizet kirjailijat otettihes latvien kielen kehittämizeh.[2]
Lähtehet
- Kirjaviite | Tekijä= Cēruzis, Raimonds | Nimeke= History of Latvia. A brief survey| Selite= | Julkaisupaikka= Riga | Julkaisija= The Latvian Institute | Vuosi= 2007 | Tunniste=ISBN 9984-736-33-4}} Historia-osion lähde, saatavana pdf-muodossa: 52 s. (pdf)
- Verkkoviite | Osoite = https://archive.today/20120524001201/http://www.rozentals-seura.fi/latvianhistoria.htm | Nimeke = Latvian historia. Latvian historiaa pähkinänkuoressa 1100-luvulta alkaen | Tekijä = Leikola, Anto| Selite = Rozentāls-seuran kotisivut | Ajankohta = Elokuu 2007 | Julkaisija = Rozentāls-seura - Suomi-Latvia-ystävyysseura | Viitattu = 4.12.2012 Historia-osion lähde
- Kirjaviite | Tekijä = Carolyn Bain| Nimeke =Estonia, Latvia and Lithuania | Vuosi = 2009 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Lonely Planet | Tunniste = ISBN 9781741047707 | Viitattu =17.4.2012 | Kieli =
- Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080503001100/http://www.culture.lv/en/heritage/195/ | Nimeke = Latvian Culture Portal| Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Ministry of Culture of Latvia | Viitattu =27.5.2012 | Kieli =Monta kieltä|en|lv|ru
- ↑ Verkkoviite | Osoite = http://www.csb.gov.lv/en/statistikas-temas/population-census-2011-key-indicators-33613.html%7C Nimeke = Population Census 2011 - Key Indicators | Tekijä = | Selite = Maaliskuun 1. päivän 2011 väestönlasku Latviassa - Avainlukuja | Ajankohta = 2012-02-10| Julkaisija = Latvijas Statistika, http://www.csb.gov.lv | Viitattu = 2012-03-07
- ↑ 2,0 2,1 Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160304195208/http://www.culture.lv/?s=264§ion=literature | Nimeke = Literature | Selite = | Julkaisu = Latvian Culture Portal| Ajankohta = | Julkaisija = Ministry of Culture of Latvia | Viitattu =30.11.2015 | Kieli =en
- ↑ Poetry Latvian Culture Portal