Johannes Kepler
<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Persounu" >Ilmaisuhaireh: Vuottamatoi < operuattoru.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”CategoryForProfession” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata/category” ei ole.
Johannes Kepler (27. talvikuudu 1571 – 15. kylmykuudu 1630) oli germuanielaine tiähtitiedoilii, kudai luadi planiettoin lekundoi koskijoi teorieloi.[1] Händy kučutah dai erähičči "enzimäzekse teoriettizekse astrofiziekakse", hosgi Carl Sagan kuvai händy sežo jälgimäzekse tiijollizekse astrologikse.
Kepler oli Grazan yliopiston matemuatiekan professor, tsuari Rudolf II:n hovimatematikku, da generualu Albrecht von Wallensteinan hoviastrologu. Omassah uran allus Kepler oli Tyko Brahen assistentu.[2]
Tevokset
- Mysterium cosmographicum (1596)
- Astronomiae Pars Optica (1604)
- De Stella nova in pede Serpentarii (1604)
- Astronomia nova (1609)
- Dioptrice (1611)
- Epitome astronomiae Copernicanae (piäzi ilmah kolmes vuitis 1618 - 1621)
- Harmonices Mundi (1619)
- Tabulae Rudolphinae (1627)
- Somnium (1634)
Lähtehet
- ↑ http://www.johanneskepler.com/
- ↑ Kepler, Johannes Galileo Project