Aleksis Kivi
<table class="infobox infobox-Komentosarjavirhe: Moduulia ”Hash” ei ole. " style="" data-name="Persounu" >Ilmaisuhaireh: Vuottamatoi < operuattoru.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”Infobox” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Transclude” ei ole. Komentosarjavirhe: Moduulia ”CategoryForProfession” ei ole.Komentosarjavirhe: Moduulia ”Wikidata/category” ei ole.
Aleksis Kivi (oigei nimi Alexis Stenvall) (10. ligakuudu 1834 Nurmijärvi – 31. talvikuudu 1872 Tuusula) oli suomelaine kirjailii. Häi on tundiettu enne kaikkie kanzallisromuanan stuatussan suannuos romuanas Seiččie vellesty (1870), ozutelmis Nummisuutarit (1864) da runolois.[1][2]
Kiven tekstois on kui romuanttizii mugagi realistizii piirdehii. Kivi kygeni luomah monel kirjalližuon alal korgeitazozen tuotandon silloi, konzu suomenkielizen kirjalližuon perindyö, kanzanrunohuttu luguh ottamattah, ei olluh olemas.[3][4] Kivi oli enzimäine suomelaine ammattikirjailii. 1900-luvun allus Kivi-renessansas algajen häi on olluh Suomen kanzalliskirjailii.[5]
Äijy Aleksis Kiven runuo da tevoksih kuulujii pajotekstoi on sävelletty pajoloikse. Niidy ollah ezimerkikse "Ozakkahat" (”Onnelliset”), ”Keinu”, "Meččymiehen laulu" (”Metsämiehen laulu”), ”Oravan laulu”, "Minun sydämen pajo" (”Sydämeni laulu”), "Seiččemen miehen vägi" (”Seitsemän miehen voima”), "Midä minä huolin" (”Mitä minä huolin”).[6]
Tevokset
Ozutelmat
- Kullervo (1864)
- Lea (piäzi ilmah 1869)
- Nummisuutarit (1864)
- Karkurit (1865)
- Kihlavus (1866)
- Olviretki Schleusingenas (1866)
- Yö da päivy (1866)
- Leo da Liina (1867)
- Canzio (1868)
- Margareta (piäzi ilmah 1871)
- Selman juonet
Romuanu
- Seiččie vellesty (1870)
Runokogomus
- Kanervala (1866)
Kerdomuksii
- Vuoripeikot. Tarina Nurmijärveltä (1864)
- Eriika (1859)
- Koto da kahlehet (1850-luvul)
- Aleksis Kiven tarinoita. Kuvittanuh Matti Visanti. Kustannusyhtiö Nide Oy, Hämeenlinna (ei julkaisuvuottu).
Kirjazii
- Aleksis Kiven vuozien 1855-1868 kirjazii digitoitu (Agricola-Suomen histouriiaverko, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)
Kiännösty toizile kielile
- Alex Matson, Seven Brothers. 1. laitos, New York: Coward-McCann, 1929. 2. laitos, Helsinki: Tammi, 1952. 3. laitos, toim. Irma Rantavaaran, Helsinki: Tammi, 1973.
- Impola, Richard A., Seven Brothers. New Paltz, NY: Finnish-American Translators Association, 1991.
- Douglas Robinson, Heath Cobblers (Nummisuutarit) and Kullervo. St. Cloud, MN: North Star Press of St. Cloud, 1993.
- ↑ Suuri henkilökirja 2001, s. 336.
- ↑ https://web.archive.org/web/20141006083212/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=23&Itemid=37 Kansalliskirjailija, Rahikainen, Esko, Aleksis Kivi Nurmijärven kunta 3.10.2014
- ↑ Suuri henkilökirja 2001, s. 336.
- ↑ https://web.archive.org/web/20141006083212/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=23&Itemid=37 Kansalliskirjailija, Rahikainen, Esko, Aleksis Kivi Nurmijärven kunta 3.10.2014
- ↑ https://web.archive.org/web/20141006141102/http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=24&Itemid=38 | Nimeke=Elämän vuodet | Tekijä=Perttula, Irma | Julkaisu=Aleksis Kivi | Julkaisija=Nurmijärven kunta | Viitattu=3.10.2014
- ↑ https://web.archive.org/web/20171002220331/http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kivi+Aleksis | Nimeke=Database of The Finnish Institute of Recorded Sounds 1901 - 1999 | Tekijä=Yleisradion äänitearkisto | Viitattu=17.3.2009